Pari viikkoa on ehtinyt vierähtää ja syy blogihiljaisuuteen löytyy viime päivien tapahtumista; heräsin eilen kuolleista ja tänään voisin sanoa jo olevani takaisin elävien kirjoissa. Siispä aika päivitellä vähän kuulumisia sitten viime kerran. Pahoittelut muuten niille, joiden kommentteihin en ole vastannut! En ole koko blogissa edes käynyt sitten viime postauksen...

Kuka muistaa vielä kadonneiden postipakettien arvoituksen? No, nepä löytyivätkin paikallisesta postitoimistosta, josta ne eräs aamu kävin noutamassa innosta puhkuen. Jälleennäkemisen riemu oli suuri, eikä edes tietoisuus siitä, että molemmat laatikot olivat räjähtäneet joka suunnasta ja varmasti puolet sisällöstä tippunut matkalla, onnistunut lannistamaan minua. Päivää piristi myös se, että sain kyydin kotiin ihka oikeassa postiautossa, ja innokas postipoika kantoi painavat laatikkoni ihan kotiportille asti. Kerrankin hyvää palvelua Kiinassa! 

Kotiutuminen uuteen kotiin oli varsin nopeaa kun sain vihdoin omat tavarani ja pääsin niitä järjestelemään. Vaikka huoneeni oli pieni, pidin siitä. Se oli oikea tilaihme! Ainut miinus oli patjan kovuus... Tai se, ettei patjaa ollut lainkaan. Onneksi jouduin kärsimään vanerilla nukkumisesta vain viikon, kunnes kuriiri toi ihanan Ikea-patjani Pekingistä. Kyllä sitten kelpasi nukkua! Pikku-huoneesta kerron nyt menneessä muodossa, koska toinen kämpässä asunut vuokralainen muutti pois, ja pääsin hänen huoneeseensa. Nyt minulla on ihan ihka oikea huone ja oikea sänky. Jopa oikea ovikin, jonka saa lukkoon. Ja ilmastointi! Vielä tarvitsen kirjahyllyn, että saan tavarat järjestykseen. Sitten voin ottaa kuvia ja esitellä huonettani täällä. Nykyinen näkymä ikkunasta on sisäpihalle ja kadulle, ja on todella kiehtovaa katsoa muurahaismaisen kokoisia ihmisiä 16. kerrosta alempana.

Vaikka tämä Wuhe on alueena melko landea ja kaukana kaikesta, olen kuitenkin tykästynyt siihen miten täältä löytyy ihan kaikki. Ruokatarjontaa on joka lähtöön, kauppoja on useita ja erilaisia, metroasema vieressä... Tänään halusin lähteä elokuviin ja ilokseni huomasin että lähin leffateatteri on viereisellä kadulla. Tästä ei paljoa elämä voi parantua! Tällä hetkellä työpaikkakin on vain alle 2 km päässä, mutta toimisto tulee mahdollisesti tässä kevään aikana muuttamaan kauemmas. Tällöin työmatka-aika pitenisi varmaan noin tuntiin per suunta, ja silloin en tiedä onko minun enää järkeä asua täällä kaukana kaikesta. Mutta se on sitten sen ajan murhe! 

Kiinassa ulkomaalaisen täytyy käydä 24 h maahan tulosta rekisteröitymässä poliisiasemalla, ellei asu hotellissa. No, tämä on vähän veteen piirretty viiva ja kaikki eivät sitä vissiin edes tee (vaikka siitä voidaan kai ainakin teoriassa sakottaa Y2000, en tiedä onko ketään kuitenkaan ikinä oikeasti sakotettu). Töissäkin minulle sanottiin ettei sen kanssa ole kiire, ja jätin homman suosiolla vasta toiselle viikolle Shenzheniin saapumisesta. Kysyin vuokraemännältäni lähimmän rekisteröintiaseman osoitetta ja hänen ohjeidensa mukaan lähdin sinne seuraavana päivänä. Homma kuitenkin hieman arveluutti, koska täti hyvin epävirallisen näköisessä toimistossa otti vain kuvat papereistani, lähetti ne jollekin Wechatissa ja sanoi "ok le!" mikä siis tarkoittaa "asia kunnossa". Lähemmän tarkastelun seurauksena selvisi, että tämä olikin siis vain joku community center, ja minun oli tarkoitus tosiaan mennä ihan  oikealle poliisiasemalle, mistä saisin virallisen "temporary resident" -lappusen leimoineen päivineen. Siispä uudestaan viestiä vuokraemännälle ja uusi yritys. Seuraavana päivänä lähdin suunnistamaan poliisilaitokselle, ja puolen tunnin haahuilun jälkeen se lopulta löytyi. Tässä vaiheessa olin jo muutenkin turhautunut, eikä turhautumista auttanut yhtään se, että saavuttuani tiskin täti vain heilutteli minulle lappua, jossa luki "sorry police gone out for study today, come back tomorrow". Eipä siinä sitten muu auttanut kuin purra hammasta ja yrittää uudestaan. Seuraavana päivänä minulle yritettiin samaa temppua, mutta tällä kertaa pistin jo kapuloita rattaisiin. Onneksi pystyin puhelimen ja pelastavan enkelin kautta keskustelemaan poliisien kanssa, ja he suostuivat ottamaan paperini viikonlopun yli ja sovin hakevani valmiin lappusen maanantaina. Kiva homma ja helppoa kuin heinänteko (I wish!). 

Tästä pelastavasta enkelistä on tullut kyselyitä, ja kai on tullut aika esitellä hänet. Kyseessä on siis Darran, singaporelainen prinssini joka löytyi Pekingistä vähän ennen lähtöäni.  En ala tähän nyt mitään henkilökuvaa näpyttelemään, koska hänet tulette varmasti vielä tulevaisuudessa tapaamaan ihan henkilökohtaisestikin (ja ehkä jos ikinä saan sen Singapore-päivityksen tehtyä, voin kertoa vähän lisää...). Viime torstaina sain idean lähteä käymään Pekingissä viikonloppuna, ja perjantaina lähdin yöjunalla kohti vanhaa kotikaupunkia. Pekingissä ilma oli kuin morsian! Tuntui todella oudolta kävellä samoja katuja... Ihan kuin ei olisi poissa ollutkaan! Darran asuu ihan CUEB:in lähellä, joten tuttuja paikkoja tuli kierreltyä. Lauantaina kävimme Chaoyang Parkissa, josta näin sen puolen, missä en ole vielä käynytkään. Illalla tapasimme Nooraa ja kävimme syömässä sushia CBD:n lähellä. Sunnuntaina lounastettiin vielä Nooran kanssa ja käytiin Wangfujingilla window-shoppailemassa. Illalla lähdin taas yöjunalla takaisin Shenzheniin. Junamatka kesti 11 h ja oli ihan ok. Aamulla ehti vielä kotiin tunniksi torkkumaan ennen töihin lähtöä. 

Maanantaina se kuitenkin alkoi: matka helvettiin ja takaisin. Olin jo pari viikkoa tunnustellut nielutulehduksen esioireita: leukaa särkee ja suuta ei saa kokonaan auki ilman pistävää kipua. Maanantaina alkoi sitten puhe taas sammaltaa ja nielu turposi niin että juominen ja syöminen sattui. Olo muuten oli kuitenkin ihan ok, tai pienen huimauksen pistin väsymyksen piikkiin. Iltapäivällä olo meni kuitenkin heikommaksi ja lähdin sairaallaan. Valitsin "lähimmän" (= 1 h metrolla) englanniksi palvelua tarjoavan sairaalan, Peking University Hospitalin. Yllätyksekseni kyseessä olikin ihan tavallinen kinkkisairaala, jossa populaa oli kuin hulluilla päivillä ja kukaan ei puhunut englantia. Opasteiden avulla löysin itseni 6. kerroksen "VIP-klinikalle", josta minulle löydettiin tulkki ja pääsin lääkärin puheille. Lääkäri oli varmasti yli 100-vuotias ja välineet sen mukaisia. En edes tiennyt, että sellaisia käytetään enää muualla kuin ehkä piirroselokuvissa ja museossa. Sain kuitenkin toivomani antibiootit ja pappa tuntui ymmärtävän, mikä minua vaivasi. Niinpä lähdin napit kourassa takaisin toimistolle ja sieltä kotiin.

Jotta en tekisi tästä päivityksestä enää yhtään tylsempää menemällä liikaa yksityiskohtiin, niin voin vain sanoa että olo paheni päivä päivältä. Keskiviikkona menin uudelleen lääkäriin ja sain uudet antibiootit. Torstaina ja perjantaina en enää pystynyt menemään töihin kun en saanut mitään syötyä ja olo oli heikko. Enpä kyllä pystynyt puhumaankaan. Ihana vuokraemäntäni Mary piti minusta huolta, ja hänen äitinsä laittoi minulle joka päivä kiinalaista puuroa ja keittoa jotta saisin jotain syötyä. Lähtipä Mary perjantai-lauantain välisenä yönäkin minun kanssa kello kahdelta ensiapuun, kun nielupaise puhkesi. Olisin käynyt sen tyhjentämässä, koska se kai on aika vaarallinen, mutta sairaalassa (Hong Kong Univeristy Shenzhen Hospital) haluttiin vain ilmiselvästi rahastaa, ja he eivät suostuneet minua hoitamaan ellen kirjautuisi sairaalaan viideksi päiväksi(!!!). Lähdin sitten turhautuneena ja kiukkuisena takaisin kotiin. Loppu hyvin kaikki hyvin; sain hoidettua paiseen hyvin kotikonsteinkin ja lopulta se tyhjeni hiljalleen itsekseen. Nyt sunnuntaina olo on taas kuin uudesti syntyneellä. En tiedä mitä näiden nielutulehdusten kanssa tekisi.... Tämä oli jo kolmas, ja melkein kerran kuukaudessa ne tuntuvat palaavan. Tällä kertaa vaadin 10 päivän antibioottikuurin, jonka pitäisi ehkäistä uusiutumista. Jos se kuitenkin vielä kerran uusii, marssin erikoislääkärille ja vaadin nielurisojen poistoa. Ei tuota tautia kestä enää yhtään kertaa. Koskaan en eläessäni ole yhtä kipeä ollut. 

Valitan, että tämänkertainen postaus menee vähän tajunnanvirraksi ja sitä on ehkä vähän vaikea seurata. Yritän kuitenkin kirjoittaa kaikki tapahtuneet ylös. Palatkaamme siihen poliisilaitosreissuun. Jätin siis perjantaina paperit toimistolle, maanantaina olisi pitänyt hakea valmis lappunen. Maanantaina olin kuitenkin matkasta uupunut, enkä jaksanut lähteä poliisiasemalle aamulla. Illalla Mary kertoi, että poliisit olivat soittaneet hänelle ja sanoneet, että meidän pitää mennä laitokselle yhdessä. Niinpä tiistaina - kuumehouruisena - lähdin yhdessä Maryn kanssa poliisilaitoikselle. Helppo ja nopea paperin haku ei ollutkaan ihan niin helppo ja nopea operaatio kuin olisin odottanut. Ensinnäkin paperia täytettiin kiinalaiseen tyyliin etanavauhdilla. Kun tämä oltiin puolessa tunnissa saatu tehtyä, oli vuorossa sättiminen, koska en ollut tehnyt rekisteröintiä ajoissa. Tällä kertaa minut kuitenkin armahdettiin (kiitos Maryn!) sakoista ja annettiin vain varoitus... Mitä lie sekin sitten mahtaa tarkoittaa. Seuraavaksi minut pistettiin putkaan... No, ei vaiskaan mutta siltä se tuntui! Meidät vietiin kalteriovella lukittuun piharakennukseen, jossa pari poliisia elokuvamaisesti istuivat jalat pöydällä polttamassa tupakkaa. Minusta otettiin siis semmoiset suspect-valokuvat pään joka sivulta ja sormenjäljet jokaisesta kämmenestä löytyvästä solusta. Ja jos joku luulee että kyseessä oli nopea operaatio niin ehei! Poliisisedät pääsivät varmaan ensimmäistä kertaa leikkimään hienoilla aparaateillaan ja sehän ei käynyt ihan käden käänteessä. Lopulta sain paperin käteen allekirjoitettuani sen ja sinetöityäni sormenjäljillä... Ihan kuin kyseessä olisi joku oikeasti tärkeäkin lappunen... Tähän koko sirkukseen tuhlautui yhteensä pari tuntia. Marykin sanoi, että ei ihme ettei kukaan käy rekisteröitymässä, kun siitä on tehty näin vaikeaa. Taidanpa itsekin jättää ensi kerralla käymättä...

Nyt puoli viikkoa töistä pois oltuani ja sängyssä maattuani palan halusta päästä huomenna takaisin sorvin ääreen. Olen vihdoin vähän päässyt hommassa jo jyvälle ja vauhtiin. Toivon, että loppukuu menee nopeasti ohi, koska äiti ja Darran tulevat molemmat maaliskuun vikalla viikolla tänne. Tuskin maltan odottaa!

Ohhoh, huomasinpa juuri että huomenna tulee täyteen 200 päivää Kiinassa! Aika rientää... Hassua, sillä sen sijaan että juhlisin oloani täällä, on alkanut koti-ikävä vähän kolkuttamaan ja varsinkin sairasvuoteella maatessani olisin tuhat kertaa mielummin ollut kotona Suomessa kuin täällä. On hiljalleen vähän alkanut tulla Kiina-mitta täyteen. En tiedä, onko tämä ohimenevää ja vain sairaudesta johtuvaa, vai alkaako tästä nyt kova kaipuu joka raukeaa vasta päästyäni Helsinki-Vantaalle. Epäilen ensimmäistä vaihtoehtoa, mutta sen näkee sitten. Eipä tässä enää montaa kuukautta ole kärvisteltävänä... Jos vaan pysyisi terveenä!

Päivitetty 22.6.2017

Kuten lupasin jo, luvassa on tiukkaa asiaa Kiinan viisumin anomisesta! Opiskeluviisumin suhteen olen vielä noviisi, joten jos tiedoissani on aukkoja tai virheitä, korjatkaa ihmeessä! Saatan itsekin tehdä tekstiin myöhemmin muutoksia, jos mieleen tulee jotain hyödyllistä lisätietoa. Olen kirjoittanut tekstin "for Dummies" -periaatteella, eli se sisältää paljon sellaisia asioita, jotka on varmasti monille ihan itsestäänselvyyksiä... Joskus on kuitenkin hyvä vääntää ihan rautalangasta! Suurin osa viisumin anomiseen liittyvästä ohjeistuksesta netissä on englanniksi, joten ehkä tästä suomenkielisestä versiosta on hyötyä jollekin, jolta ei lontoon murre suju.

Perusasioita

Suomalaisen matkustajan pitää anoa viisumia, jos tahtoo matkustaa Kiinaan. Viisumeita on eri tyyppisiä eri tarkoituksiin, esim. turismi-, työ- ja opiskeluviisumi. Turismiviisumi on ainut viisumityyppi, jota voi anoa ilman yritysten, valtion tai opinahjojen apua tai kutsua.

"Kiinalla" tarkoitan tässä tekstissä Manner-Kiinaa. Suomalaiset voivat matkustaa viisumivapaasti Hongkongiin, Macauhun ja Taiwaniin, lisäksi myös Hainanin saarelle, jos kyseessä on matkatoimiston järjestämä ryhmämatka. 

Nykyään Kiinassa voi oleskella ilman viisumia 72 tuntia transit-viisumivapauden avulla, jos siis lentää Kiinan kautta ja oleskelee maassa alle 72 tuntia. Tästä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, ja lisää tietoa transit-viisumivapaudesta löytyy netistä (kts. linkit alla). Tässä tekstissä keskityn viisumeihin, joita anotaan Kiinassa oleskelua varten.

Anominen

Kiinan viisumi olisi hyvä anoa noin kuukausi ennen matkaa. Viisumin käsittelyaika on yleensä neljä arkipäivää, eli se tulee melko nopeasti ellei anomuksessa ole virheitä tai muita ongelmia. Viisumi anotaan Kiinan suurlähetystön konsulaatissa, joka on Helsingin Kulosaaressa. Lähelle pääsee metrolla, ja bussi nro 16 pysähtyy melkein konsulaatin edessä. Tietty autollakin voi tulla, jos sellaisen sattuu omistamaan. 

Viisumipalvelu on auki muutaman tunnin arkipäivisin, ajat kannattaa katsoa suurlähetystön nettisivuilta. Käyntiin kannattaa myös varata reilusti aikaa, sillä viisumianomuksia otetaan vastaan vain yhdellä ikkunalla, ja ruuhkaa voi olla. Viisumianomusta ei tarvitse viedä henkilökohtaisesti, mutta sitä ei voi lähettää postitse.

Viiden päivän rajaviisumin voi tietysti myös anoa rajalta, esim. Hongkongin puolelta tai Shenzhenistä. Tällöin saattaa rajalla joutua jonottamaan tuntitolkulla ja tietenkään viisumin saaminen ei (koskaan) ole varmaa, mutta muistaakseni se on hieman halvempaa kuin normi-viisumin anominen (n. 20 €). Joten puolensa siinäkin, jos kaipaa jännitystä elämään...

Suomen kansalaiset voivat anoa Kiinan viisumia myös muista maista. Tarkista konsulaatin sivulta, oletko oikeutettu anomaan viisumia kyseisessä maassa. Viisumin anomisprosessi on samanlainen kaikkialla, ja viisumin myöntämiseen menee aina neljä arkipäivää. Joissain maissa myönnetään myös express-viisumeita jonka saa hinnasta riippuen kahdessa tai kolmessa päivässä.

Kulosaaren konsulaatin sisäänkäynti kadulta

Mitä viisumia varten tarvitaan?

Kaikkia viisumeita varten tarvitsee viisumianomushakemuksen, jonka voi tulostaa mm. suurlähetystön nettisivuilta (linkki alla). Kaikkia viisumityyppejä varten käytetään samaa hakemusta. Hakemus kannattaa täyttää huolella! 

Hakemukseen täytyy liittää passikuva ja kopio passin kuvasivusta. Passin tulee olla voimassa vähintään 6 kk viisumin anomishetkestä.  

Tarkat, viisumityyppikohtaiset vaatimukset löytyvät tietysti suurlähetystön sivuilta, mutta tässä hieman selvennettynä ne, joista minulla on henkilökohtaista kokemusta, eli turisti-, opiskelu- ja bisnesviisumi:

Turisti (L-viisumi)

Hakemuksessa on kohta, jossa kysytään matkasuunnitelmaasi (itinerary). Itinerary-kohdassa kysytään matkasuunnitelmaasi osoitetietoja myöten. Tästä ei ole varmaa tietoa, mutta lukemieni internetin keskustelupalstojen mukaan  matkasuunnitelman huolellinen täyttäminen voi helpottaa viisumin saamista, vaikka se ei olekaan välttämätöntä. Oma vinkkini tähän on: varaa hostellit peruutusmahdollisuudella vaikka booking.comista, ilmoita päivämäärät ja hostellien osoitteet matkasuunnielmaan viisumianomusta varten. Kun olet saanut viisumin, voit huoletta muuttaa suunnitelmia ja matkustuskaupunkeja Kiinassa. Kukaan ei tule perääsi kyselemään sen jälkeen, kun olet maassa tai saanut viisumin. Itse olen aina liittänyt anomuksen mukaan hostellien ja lentolippujen varausvahvistukset. Muuten anomukseen pitäisi kai liittää kutsu kiinalaiselta osapuolelta, mutta jos sellaista ei ole, niin helpommalla pääsee kun tekee, kuten yllä kerroin.

Opiskelija (X1/X2 -viisumi)

Opiskelijaviisumeita on kahta tyyppiä; X1 ja X2. Käytännössä X1 tarkoittaa yli puolen vuoden opiskelua ja X2 alle puolen vuoden opiskelua. Kumpaakin viisumia varten tarvitaan kutsu opinahjosta, johon olet menossa opiskelemaan/vaihtoon. Kutsun mukana tulee esitäytetty JW201/-202 -lomake, joka pitää allekirjoittaa. Koulusi on täyttänyt sen puolestasi niiden tietojen perusteella, jotka olet heille ilmoittanut hakiessasi kouluun. Omassa kutsussani luki, että viisumianomusta varten tulee liittää 6 passikuvaa. Tämä oli ihan kukkua, sillä itse en ainakaan tarvinnut kuin yhden kuvan. Lisäksi KAIKISTA anomukseen liitettävistä papereista tulee ottaa kopio. Alkuperäinen versio koulun lähettämästä kutsusta jää sinulle, koska tarvitset sitä vielä myöhemmin anoessasi oleskelulupaa. Se tulee kuitenkin ottaa mukaan viisumia anottaessa, jotta se voidaan todeta aidoksi, pelkkä kopio ei siis riitä!

Jossain (esim. koulun lähettämässä kutsussa tai koulun sivuilla) saattaa lukea, että viisumianomusta varten tulee tehdä terveystarkastus. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan terveystarkastus tehdään vasta Kiinan puolella oleskelulupaa varten. Viisumianomusta varten ei siis tarvita terveystarkastusta. Vakuutustodistusta ei myöskään tarvita.

Opiskeluviisumia varten anotaan Single entry-, eli yhden maahantulon oikeuttavaa viisumia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettet saa ikinä poistua maasta opiskelujesi aikana. Viisumi on periaatteessa voimassa vain siihen asti, kun anot kiinalaista oleskelulupaa. Oleskelulupa tulee anoa 30 päivää maahan saapumisesta. Kun olet saanut oleskelulupasi, oikeuttaa se matkusteluun maahan ja maasta pois. Oleskelulupa voi olla viisikin vuotta voimassa riippuen opiskelujesi pituudesta. Oleskeluluvan anomisesta enemmän alla.

Mainittakoon tässä vielä, että me Kiinaan lähtijät molemmat anoimme eri viisumeita, minä X1.stä ja Sonja X2:sta, vaikka kyseessä oli samat, alle puoli vuotta kestävät opinnot. Tästä huolimatta meille molemmille myönnettiin X1:t, joita varten tulee anoa oleskelulupaa. En siis osaa sanoa varmuudella, miten X2:n kanssa tulee menetellä. Jostain olen kuullut, ettei oleskelulupaa tarvitse anoa, jos passissa on X2-viisumi.

Bisnes (M)
Tuoreimpana viisumina anoin M-viisumia joka on siis bisneksen tekoon tarkoitettu viisumi. Se ei ole varsinainen työviisumi, mutta ainakin minun työharjoittelupaikassa laajalti käytetty. Viisumisäännöksiin ehti jo minunkin harjoitteluni aikana tulemaan monia muutoksia joiden perässä en ihan pysynyt, mutta ainakin M-viisumin myöntämistä on rajoitettu ja sitä ei tuntunut myönnettävän kuin kuukaudeksi kerrallaan (single entry). Aiemmin M-viisumi on siis ollut mahdollista saada koko vuodeksi (multi entry). Meillä tosin kävi niin, että M-viisumilla työskennelleet joutuivat poliisin nuhteluun ja heitä sakotettiin 10 000 RMB per pää, eli kovasti ei kannata kylänraiteilla huudella, jos mielii töitä tehdä M-viisumilla. Työviisumi (Z) on erikseen, mutta sitä on lähes mahdotonta saada, ainakin jos on opiskelija ja tulee vain määräaikaiseen työsuhteeseen.

M-viisumia anotaan kuten muitakin viisumeita, mutta tarvitset kiinalaiselta yritykseltä kutsukirjeen sekä työsopimuksen kaltaisen paperin, joissa lukee työsuhteen kesto. Papereissa tulee olla allekirjoitukset ja leimat. Lisäksi kutsujan tiedot tulee myös kirjoittaa viisumianomukseen. 

Oleskelun/viisumin pituus

Turismiviisumin maksimipituus on Single entry -viisumilla 3 kk ja Dual/Multiple entry -viisumilla 2 kk per maahantulo.

Viisumianomukseen tulee merkitä, kuinka moneksi päiväksi viisumia anoo. Tarkoilla päivämäärillä ei ole väliä, kunhan ilmoittaa päivän, jolloin aikaisintaan saapuu maahan. Tätä päivämäärää ei kuitenkaan merkitä passissa olevaan viisumiin. Siihen tulee vain "enter before" -päivämäärä ja maksimimäärä päiviä, jonka maassa saa oleskella. Omien kokemusteni perusteella päivien suhteen on aina oltu melko anteliaita ja suurpiirteisiä. Maassa olisi aina saanut oleskella pidempään kuin oli tarkoitus.

Viisumiin merkittyä oleskeluaikaa ei tietenkään saa ylittää, sillä se johtaa maasta karkoittamiseen ja saattaa vaikuttaa myöhemmin viisumin saamiseen. Jos viisumi on mennyt umpeen, voi uuden viisumin kuitenkin anoa esim. Hongkongin rajalta. Maasta poistumiselle ei ole aikarajaa. Tällä tarkoitan, että voit siis käytännössä käydä vain kääntymässä rajalla ja palata suoraan Manner-Kiinaan; et joudu "karantteeniin"!

Opiskelijaviisumia anoessa tulee mainita, montako päivää opiskelusi tulevat arviolta kestämään. Viisumissa päivien määrä ei tule kuitenkaan näkymään, vaan Duration of each stay -kohtaan tulee päivien määräksi 000. Viisumi onkin varsinaisesti voimassa vaan ne 30 päivää, joiden aikana sinun tulee anoa oleskelulupaa, kuten jo yllä mainitsin.

Viisumin noutaminen
Jättäessäsi viisumianomuksesi ja passisi konsulaattiin, saat pienen, vaaleanpunaisen lappusen, jota sinun tulee vartioida kuin omaa lastasi. Saat nimittäin passisi takaisin vain sitä vastaan. Lappuseen on myös merkattu noutopäivä ja -aika. Viisumin noutaminen tapahtuu toiselta ikkunalta, johon ei tarvitse ottaa vuoronumeroa. Voit vain marssia suoraan ikkunalle, jos siinä ei ole jonoa. Viisumin noutaminen on nopeampi toimenpide kuin anomuksen jättäminen.

Mitä viisumi maksaa?

Ajankohtaiset tiedot löytyvät tietysti taas jälleen kerran suurlähetystön sivuilta, mutta hiljattain käytäntö muutettiin sellaiseksi, että kaikki viisumit maksavat Suomen kansalaisille entryjen (maahantulojen) lukumäärään katsomatta aina 60 €. Hintaan ei vaikuta oleskelun pituus. Viisumi maksetaan viisumia noudettaessa, ja sen voi maksaa vain kortilla. 

Kun saat passin takaisin maksun suoritettuasi, muista vielä paikan päällä tarkistaa, että tiedot viisumissa ovat oikein.

Mitä tehdä, kun saavut maahan?

Turisti

Turistin Kiinassa tulee ilmoittautua poliisille 24 h maahan saapumisesta. Helpoin tapa on varata ainakin ensimmäiseksi yöksi hotelli tai hostelli, joka hoitaa rekisteröitymisen puolestasi. Jos kyseessä on joku perähikiän hämäräbisnes, kannattaa varmuudeksi vielä kysyä, tekevätkö he rekisteröinnin puolestasi. Yleensä kun saavut hostelliin tai hotelliin, otetaan passistasi kopio tai se skannataan suoraan koneelle. Tämä on yleensä merkki siitä, että rekisteröinti on hoidossa.

Huom! Tähän 24 tunnin säännökseen on viimeaikoina tullut tiukennuksia ja poliisi saattaa sakottaa jo päivänkin myöhästymisestä. Mikäli siis mielit asua muualla kuin hotellissa, tulee sinun ottaa selville, missä majapaikkasi lähin poliisiasema on, ja suunnata sinne. Kaupungin keskeisissä paikoissa näillä poliisilaitoksilla on yleensä ulkomaalaisille omat tiskit, joka ei tosin tarkoita että saisit englanniksi palvelua. Jos mahdollista, ainakin ensimmäisellä kerralla mukaan kannattaa ottaa vuokraisäntä tai emäntä tai joku muu kiinaa taitava.

Ensimmäistä rekisteröintiä varten tarviset tietenkin passin, passikuvan, vuokrasopimuksen, kopion vuokraisäntäsi ID-kortista, kopion oman passisi kuvasivusta ja viimeisestä sisääntuloleimasta. Lisäksi sinun tulee poliisiasemalla täyttää lomake. Jos tulet tekemään töitä, saatetaan sinulta pyytää myös työsopimus. Jos kaikki menee hyvin, hoituu homma nopeasti ja saat poliisilta todistuksen, jossa lukee kuinka kauan rekisteröintisi on voimassa (yleensä viisumin/entryn voimassaolon ajan). ÄLÄ HÄVITÄ TÄTÄ PAPERIA! Hieman syrjäisemmillä paikoilla saattaa hommaan vierähtää pidempi aika (kuten Shenzhenin Wuhessa, jossa minusta otettiin kuvat joka sivulta ja sormenjäljet joka ikisestä sormen solusta).

Muista käydä rekisteröitymässä aina kun uusit viisumisi. Joissain paikoissa sanotaan myös että rekisteröinti pitäisi uusia jokaisen entryn jälkeen, mutta tästä en osaa sanoa varmasti. Kai se on parempi tehdä liian usein kuin liian harvoin. Myöhästyneestä rekisteröinnistä tai rekisteröinnin puutteesta sakotetaan 2000 RMB ja siitä tulee joidenkin lähteiden mukaan merkintä passiin, joka voi hankaloittaa viisumin anomista myöhemmin.

Opiskelija

X1-viisumin haltijan (ehkä myös X2) tulee anoa oleskelulupaa 30 päivän sisällä maahan saapumisesta. Lupaprosessissa menee jokunen tovi joten jos haluat pelata varman päälle, älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä sanon: aloita prosessi heti maahan saavuttuasi, äläkä vasta kaksi viikkoa jo maassa oleskeltuasi. Täytyy myöntää, että loppupäässä tuli muutama tuskan hikikarpalo pyyhittyä otsalta, kun jätin homman taas hieman viimetinkaan. Tässä lupahakuprosessi pähkinänkuoressa:

Kun saavut koulullesi, käy rekisteröitymässä mahdollisimman nopeasti. Meidän koululla ilmoittautuminen tapahtui International Officessa, jossa piti samalla suorittaa koko lukukauden asuntolan vuokranmaksu (käteisellä, tietysti). Koulu järjesti meille kuljetuksen lääkärintarkastukseen, joka oli kansainvälisessä sairaalassa jossain Pekingin ehkä 5th ringillä (eikö niitä lähempää olisi löytynyt...?). Sairaalan asiakkaat olivat käytännöllisesti katsoen pelkästään ulkomaalaisia opiskelijoita, joten homma toimi rutiinilla. Kokeet olivat nopeita ja kivuttomia ja koko komeus oli ohi alle tunnissa (lukuunottamatta jonotusta). Meidän sairaalakäynnistä voi lukea enemmän täältä. Testit maksoivat vähän alle 400 RMB, mutta lopulta niitä ei ikinä vaadittu oleskelulupaa anottaessa. En siis tiedä, olisiko oleskeluluvan saanut ilmankin niitä, vai oliko tiedot kenties lähetetty viranomaisille sähköisessä muodossa (mitä epäilen)... Meiltä niitä ei kuitenkaan kukaan ikinä kysellyt.

Kun saat lääkärintarkastuksen tulokset, tulee koululta pyytää esitäytetty oleskelulupa-anomuskaavake, johon tarvitaan koulun edustajan allekirjoitus ja leima. Kiinan tyyliin tähän valtuutettu yksi ja ainoa henkilö on myös koulusi taatusti kiireisin henkilö, joten varaa tähän vaiheeseen ainakin muutama päivä. A4:n tulostaminen ja allekirjoittaminen voi olla yllättävän haastavaa. Esitäytettyyn lomakkeeseen sinun tulee vielä kirjoittaa pysyvä osoitteesi (Suomessa), puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, sekä allekirjoittaa lomake. Käytä mustaa mustekynää! Olen kuullut tarinoita, joiden mukaan joidenkin hakemukset on evätty, koska muste on ollut väärän väristä... Oikeanvärisiä kyniä on tarjolla viisumianomuspaikassa, samoin kuin liimaa, jota tulet tarvitsemaan passikuvasi liimaamiseen hakemukseesi. Passikuvan tulee olla otettu valkoista taustaa vasten.

Meidän tuli Pekingissä anoa oleskelulupaa Beijing Public Security Bureau Exit&Entry Administration Service Centerissä, joka sijaitsee Lama-temppelin lähellä (Metroasema Yonghegong Lama Temple, Exit B/C, kävele itään n. 1 km). Kannattaa saapua ajoissa, sillä varsinkin lukukausien alkuun kohdistuvina aikoina kävijöitä on enemmän kuin tarpeeksi. Suuntaa Residence Permit -puolelle ja ota vuoronumero. Jonottamisessa saattaa vierähtää parikin tuntia. Kaikkien oleskelulupaa anovien tulee käydä paikan päällä passikuvassa, joka on ilmainen. Paikan päällä on tähän tarkempi ohjeistus. Osa henkilökunnasta puhui jonkun verran englantia, jos tarvitsi kysyä jotain.


Vuorosi tultua vie hakemuksesi, passisi ja passikuvasta saamasi viivakoodi (elektroniset kuvat) tiskille ja rukoile jumalia. Virkailija ei esitä kysymyksiä. Saat keltaisen lapun, joka toimii passisi korvikkeena sillä aikaa, kun oleskelulupasi on käsiteltävänä (tuskin kuitenkaan kelpaa matkustusasiakirjana). Passisi jää oleskeluluvan käsittelyn ajaksi maahantuloviranomaisten huostaan. Varaudu siis, että noin kahteen viikkoon et voi majoittua hotelliin tai matkustaa esimerkiksi junalla tai lentokoneella! Lisäksi maasta ei voi poistua, tai ainakaan paluusta ei tarvitse edes haaveilla.

Oleskeluluvan käsittely kestää noin kaksi viikkoa. Passin voi noutaa keltaista lappua vastaan. Oleskelulupa tulee ensin maksaa kassalla, jossa maksuvälineinä käyvät käteinen tai Unionpay-kortti. Meidän puolen vuoden oleskeluluvat maksoivat 400 RMB/kpl. Hinta määräytyy oleskelun pituuden mukaan. Kun olet maksanut kassalla, voit noutaa passin tiskiltä nro 19. Noutoa varten ei tarvitse ottaa vuoronumeroa. Tiedot kannattaa aina tarkistaa paikan päällä. Oleskelulupa on siis viisumin kaltainen tarra passissa. Saat oleskella maassa oleskelulupaan merkittyyn Valid until -päivään asti. Oleskelulupa toimii samalla viisumina, eli saat saapua ja poistua maasta niin monta kertaa, kuin haluat.

Hyödyllisiä linkkejä

Suurlähetystön etusivu

Suurlähetystön yhteystiedot ja aukioloajat

Eri viisumityypit ja vaatimukset, hinnat, ohjeet hakemuksen täyttämiseen (suurlähetystö)

Kaikki viisumeista! (Travel China Guide) Tällä sivulla on hirveä määrä tietoa (englanniksi) ja paljon selkeämmässä muodossa kuin suurlähetystön sivulla. Löytyy myös keskustelupalsta viisumiasioita varten.

Viisumianomushakemus (pdf, suurlähetystö)

Tietoja väliaikaisen oleskeluluvan anomisesta (Travel China Guide)

Viisumin anominen rajalla (Travel China Guide)

Kysymyksiä ja vastauksia 72 transit-viisumivapaudesta (suurlähetystö)

Tietoja 72 transit-viisumivapaudesta (Travel China Guide)