Kauan kaivattu hermoloma koitti viimein viime viikolla kun Onnibus starttasi Kampista suuntanaan Ruka. Olin Rukalla hiihtolomareissulla jo pari vuotta sitten saman porukan kanssa, tosin nyt mukana oli myös Hung-Yi. Ystäväni Anna-Mari ja Esa olivat vuokranneet mökin Kuusamosta, tällä kertaa hieman kauempaa laskettelukeskuksesta, Pulkkajärveltä. Onneksi käytössä oli kuitenkin auto, joten liikkuminen oli vaivatonta.

Aikaisemmin kerroin jo hieman uudesta tuttavuudesta Hung-Yista, taiwanilaisesta pojasta jonka tapasin yliopiston leffakerhossa. Viime viikolla saimme vieraaksemme Hung-Yin siskon Hsiao-Mein, jonka kanssa teimme vaikka mitä ja kivaa. Tässä siis pieni kertaus viikon kohokohdista.

Mökillä vietetyn viikon jälkeen lähdin Lemille tuttavaperheen luo. Olen tutustunut Anna-Mariin aikoinaan kun tein maaseutuoppilaitos-aikana hänen silloisella kotitilallaan työharjoittelua. Koska asuin tilalla, olin myös tiiviisti perhe-elämässä kiinni, ja vuosien saatossa meistä on tullut hyviä ystäviä. Nykyään Anna-Mari asuu Lemillä, jossa hän ja Esa pyörittävät Kujansuun tilaa. 

Jo vielä Kiinassa ollessani meillä oli Anna-Marin kanssa suunnitelmissa lähteä tällä kyseisellä viikolla autolla pohjoiseen, aina Norjaan asti. Ajankohta oli kuitenkin hieman huono, joten päätimme siirtää reissun tuonnemmaksi. Ja lopulta se olikin ihan hyvä päätös, sillä hommia ja kivaa tekemistä riitti ilman sen kummempaa reissaamistakin. 

Pakko muuten tähän väliin laittaa tuo originaali böndeboogie-video. Se oli kova hitti aikoinaan, mutten tiedä onko se levinnyt muiden kuin jyväjemmarien tietouteen. Se on tässä blogipostausta kirjoitellessani kuitenkin pyörinyt mukavasti päässä...

Kaupunkiin on nyt palattu, ja kaiken koulunalkamisen ja muun hässäkän lomassa ehdin hieman päivittää blogia viime viikkojen tapahtumien pohjalta. Huomenna aamulla Darran saapuu Suomeen, ja sen vierailun jäljiltä onkin sitten taas uusia tarinoita kerrottavana...

Heinäkuun vikalla viikolla suunnattiin auton nokka kohti Savoa ja lähdettiin äidin kanssa mökille. Ensimmäisen yön vietimme matkan varrella, äidin ystävien mökillä, jossa pääsimme nauttimaan harvinaisesta herkusta - karautimme nimittäin moottoriveneellä Holiday Club Saimaaseen. Terassilla oli kylmä, mutta napue ginit maistuivat kyllä erinomaisilta säästä huolimatta. Sen verran olen henkeen ja vereen merimakkara (vai mikäs muu voisi olla hyvä anonyymi maakravulle :D), että jos lottovoitto ikinä osuisi kohdalle, olisi varmaan jonkin sortin paatti ostoslistan kärkipaikoilla. Mutta mitäpä tuota turhaan miettimään kun eipä se lottovoitto kohdalle osu, ainakaan jos ei harrasta lottoamista!

Viime kesänä ehdin omalle mökillemme pikaisesti pariksi päiväksi, mutta nyt pääsin viettämään siellä jopa viikon. Näin pitkää aiempaa vierailua en edes muista, sillä viime vuosina mökkeilyltä aikaa ovat syöneet joko työt tai matkustelu. Säät suosivat suurimmilta osin, ja ehdin tehdä paljon sellaisia juttuja joita on ollut kova ikävä, näistä tärkeimpinä soutaminen ja kalastaminen. Vene on ollut jo vuosia käyttämättömänä, mutta nyt panin sen vesille ja otinpa mukaan vanhan virvelinikin. Vaikka kalasteluni on lähinnä uistimen tutustuttamista pohjamutaan ja -kiviin, satuin eräs ilta nappaamaan oikean suuren hauenkin. Voi sitä surun päivää, kun siima katkesi juuri vonkaletta veneeseen nostaessani. Kalajututhan on niitä kivoimpia kertoa, koska niitä perinteisesti uskotaan tosi hyvin... Mutta iso se oli! ;)

Kauniin (ja kuulemma ensimmäisen) kesäpäivän kunniaksi lähdin äidin kanssa sunnuntaina Mustasaareen. Mustasaaresta en ollut aiemmin kuullut itse, mutta äitini tuttu on siellä ravintolassa töissä, joten sen innoittamana mekin sinne lähdimme. Saari on kai melko uskonnollinen, sillä sieltä löytyi kappeli ja "hiljentymispaikkoja". Siitä huolimatta saari vierailijoineen oli ihan tavallinen, ja omasta mielestäni vähän tylsempi versio Pihlajasaaresta (viimekesän Pihlis-reissusta voi lukea täältä).

Nautimme saaren Amica-ravintolassa kympillä erittäin runsaan buffet-brunssin, jota tarjoiltiin klo 11-14. Kahvilasta oli tosin mahdollisuus ostaa pienempääkin purtavaa, mikäli ei ollut ihan buffet-nälkää. Valitettavasti ruoasta ei tullut otettua kuvaa, mutta se oli ihan normaali buffet.

Suurin osa saaren vierailijoista oli lapsiperheitä, mutta saaren toiselta puolelta löytyi myös omaa rauhaa. Hauskin lisä olivat pikkusaaressa laiduntavat lampaat, jotka olivat todella tuttavallisia ja nauttivat rapsutuksista.

Lautta lähti Hietaniemen rannan kupeesta ja edestakainen lippu maksoi 4 €. Merimatka kesti noin kymmenen minuuttia.  Saaressa aikaa vierähti kokonaisuudessaan pari-kolme tuntia.

Siitä on melkein jo pari viikkoa kun palasin takaisin kotiin. Lento meni todella hyvin ja sain jopa istumapaikan hätäuloskäynnin rivistä, jossa oli mukavasti jalkatilaa. Aeroflot ylitti lentoyhtiönä kaikki odotukset ja tulevaisuudessa tulen ehdottomasti käyttämään heidän palvelujaan uudestaankin! Edes muutamasta lisäkilosta ja kahdesta käsimatkatavarasta ei kukaan sanonut mitään. Jos nyt jotain valitettavaa on löydettävä, niin Moskovan kenttä oli ihan hirveä, mutta eipä siellä tullut vietettyä aikaa kuin ne puoli tuntia jotka laukkasin terminaalista toiseen.

Tänään kävin ystäväni kanssa päiväseltään Suomenlinnassa. Tuli taas otettua noin miljoona kuvaa, joten ajattelin julkaista ne täällä muidenkin iloksi. Viimeksi olen käynyt Suomenlinnassa kahdeksan vuotta sitten, ja silloinkin syksyllä kurjassa ilmassa. Olipa kiva päästä taas nauttimaan kauniista Suomalaisesta arkkitehtuurista ja luonnosta!

Viime viikonloppuna lähdin Lemille kaveria tapaamaan. Ystävälläni on kaksi poikaa, 2- ja 4-vuotias. Oli ihanaa pitkästä aikaa viettää aikaa heidän ja heidän eläintarhansa kanssa! Maalla on niin mukavaa... Tässä pikainen kuvapostaus. Lähtöön on tänään muuten tasan kaksi viikkoa! Jaiks!

Ruska <3 Rakkain koira ikinä! 

Hirvi bongattu! 

Koirat uimassa :3 tuitui!

Vierailu Pihlajasaareen on jo pitkään ollut suunnitelmissani, koska muistan sen etäisesti lapsuuden kesistäni ja olen muutenkin halunnut tutustua Helsingin saaristoon paremmin. Nyt kun olen ensimmäistä kertaa sitten nuoruusvuosien kesällä Helsingissä ja vieläpä lomalla, päätin käyttää hellepäivän hyväkseni ja lähteä lyhyelle merimatkalle.

Lautta lähti Ruoholahdesta ja edestakainen lippu maksoi aikuiselta 7,50€. Jo merimatka itsessään nostatti nostalgiset tunteet pintaan ja raikas merituuli teki hyvää hellepäivänä. Itse saari oli kuin paratiisisaarelle olisi saapunut; se ylitti kaikki odotukseni ja ne vähäiset muistot, mitä minulla saareen liittyen oli. "Pihlis" oli persoonallinen, viehättävä ja juuri sopivan pieni, että sen ehti parissa tunnissa kiertää välillä pysähdellen. Ihmeellistä, että tällainen helmi löytyy vain parin kilometrin päästä Helsingin keskustasta!

Otin blogia varten saarella paljon kuvia, koska pieni valokuvaaja sisälläni oli tulla hulluksi ympärillä olevasta luonnonkauneudesta. Saaren henki ehkä välittyykin paremmin kuvista. Pihlajasaarta voin suositella lämpimästi ihan kaikille!