Virkistyspäivä ja Shenzhen-eloa


Tuntuu, että mun otsikot huononevat kerta kerralta mutta kun juttujen aihe on aina kuulumisten päivittelyä, on otsikoitakin suht vaikea keksiä. Aloittakaamme tällä kertaa käänteisessä järjestyksessä uusimmilla uutisilla sillä ne ovat myös jännittävimmät: hyvät naiset ja herrat, viimeinen kuukauteni Kiinassa on startannut sillä ostin pari päivää sitten paluulennon Suomeen ja palaan kotiin 28.6., eli ihan kohta! Viime viikolla piipahdin Singaporessa viisuminkerjuureissulla (josta on tulossa oma tarinansa myöhemmin) ja sain vain kuukauden viisumin anomani kolmen kuukauden sijaan. Päätin etten tätä viisumipelleilyä enää jaksa joten pyysin saada palata Suomeen ja tehdä loppuharjottelun sieltä käsin. Eipä minulle jää siihen kuin alle kaksi viikkoa, ja ne voin ihan hyvin tehdä Suomesta. Kotoahan olen viimeiset puolitoista kuukautta työskennellytkin, mutta nyt uuden M-viisumin turvin uskalsin tehdä comebackin toimistolle ja tarkoitus olisi loppuaika sitten työskennellä sieltä. Pitää kyllä vieläkin kiittää jotain korkeampia voimia siitä etten silloin viime kerralla jäänyt kiinni siitä turistiviisumilla työskentelystä... Aika ikäviä seurauksia olisi voinut siitä tulla...

Työnteosta pääsemme aasinsiltaa pitkin virkistyspäivään, jota vietimme työporukan kanssa pian Pekigistä paluuni jälkeen, 12.5. Lähdimme aamulla aikaisin Yangmein vanhalta toimistoltamme bussikyydillä kohti Huizhouta. Ensin suuntasimme go-kart -radalle, joka oli hiekkakenttä keskellä ei mitään. Siellä saimme ajaa kyseenalaisessa kunnossa olevilla go-karteilla rallia (ne eivät tosin menneet kovin lujaa) ja paahtua helteessä, sillä aurinko paistoi kirjaimellisesti oikein olan takaa. Ajaminen oli kuitenkin hauskaa ja itsellä on ainakin ollut auton rattiin niin hirveä ikävä, että minkä tahansa menopelin ohjaaminen tuntuu ihan mahtavalta.

















Go-kartingin jälkeen jatkoimme matkaa Xiayongin rannalle, jossa saimme uida, meloa ja harrastaa muita aktiviteetteja (esim. rikkaille jetski). Olin raahannut mukaan taobaosta ostamani puhallettavan yksisarvisen, josta tuli saman tein superhitti ja kaikki halusivat sillä "ratsastaa". Vesi oli mukavan lämmintä ja rantakin oli kiva.









Uimareissun jälkeen meillä oli ohjelmassa vielä grillausta, ja ruokien lämmitessä päätin lähteä katsastamaan rannalla nuokkuvat polleparat. Hinku päästä hevosen selkään oli niin kova, että maksoi papalle 30 yuania jotta pääsin pienelle biitsirundille valkoisella ponilla. Tuntuipa se kivalta, vaikka omatunto hieman soimasikin. En yleensä tykkää kannattaa rahallisesti tällaista bisnestä, mutta kyllähän sitä joskus saa elämässä olla itsekäs ja mennä omat halut edellä. Sitä paitsi hepat näytti olevan ihan ok kunnossa, mitä nyt vähän kuumuudesta uupuneita.











Töissä meillä aloitti kaksi naispuolista harjoittelijaa ja olipa kiva saada e-villeen vähän naisvahvistusta. Tähän mennessä olen ollut ainoa nainen ja välillä se on kieltämättä ollut hieman turhauttavaa. Jennyn kanssa käytiin yksi viikonloppu Ikeassa ja olipa kiva syödä pitkästä aikaa länkkäriruokaa ja ostaa irtokarkkeja! Itselle kyseinen reissu oli historiallinen, sillä selvisin koko roskan kiertämisestä ostamalla vain yhden lautasen (jos herkkuja ei lasketa mukaan). Kyllähän siihen toki vaikutti myös se, että loppu häämöttää jo. Sain kaksi tiiviisti pakattua matkalaukkua lähetettyä firman kontissa Suomeen, ja loppujen tavaroiden pitäisi mahtua yhteen isoon matkalaukkuun, jonka ostin varta-vasten kotiinpaluuta varten. Gotta love China: sain jättimäisen, kevytrunkoisen (paino alle 3,5 kg) merkki-matkalaukun vain sadalla eurolla factory outletista. Paluumuuttajan unelma!




Eräs lauantaipäivä käytiin opiskelemassa oluen panemisen saloja!

Kiinalainen sivukuja

Kodin lähistöä

Mix C Mall lähellä kotia

Täytyy myöntää, että viimeinen kuukausi Shenzhenissä starttasi sekavissa tunnelmissa. Olen innosta pinkeänä palaamassa Suomeen, mutta toisaalta tiedostan myös, että paluun jälkeen kyllästyn varmaan aika nopeasti Suomessa oloon. Ja tällä hetkellä minulla ei ole edes kämppää mihin palata muuten kuin pieni huone äidin luona. Eilen tosin tein hakemuksen Hoasille ja toivotaan että se nappaa nopeasti. Darran olisi todennäköisesti tulossa elokuussa käymään ja olisi kiva jos olisi joku paikka siihen mennessä. Aika näyttää...

Eilen illalla kävin läheisessä Lizhi parkissa töiden jälkeen kävelyllä ja ihailin kaupungin valoja ja palmupuiden huojumista tuulessa. Niitä tulee kyllä Suomessa varmasti ikävä. Toisaalta odotan innolla hiljaisuutta ja ihmismassojen puutetta, raikasta ilmaa, puhdasta ja tuoretta ruokaa ja ruoanlaittoa.

Suomi, kohta nähdään!




Tuon tornitalon vieressä asun, eli ihan puiston kupeessa.

KK100-pilvenpiirtäjä




You Might Also Like

0 kommenttia

Flickr Images