Kotikatu

Viime kerrasta on taas päässyt vierähtämään hetki aikaa... Olen miettinyt, miksi nykyään olen niin laiska päivittämään blogia ja sen pitää johtua siitä että saan ihan tarpeeksi istua koneen takana päivittäin naputtelemassa asiakaspalvelumaileja... 10 tunnin tietokoneen äärellä istumisen jälkeen ei kauheasti huvita enää tuijotella ruutua yhtään enemmän kuin on pakko. Mutta nyt on tapahtunut sen verran paljon kaikenlaista, että on aika kerrata viime kuun tapahtumia.

Viime kerralla kerroin äidin vierailusta Kiinassa ja siitä, kuinka työpaikka muutti uuteen, hienoon toimistotilaan. No, sitä onnea ei kauaa kestänyt minun osaltani, koska olen nyt kuukauden päivät tehnyt töitä kotoa käsin. Syynä oli innokas Kiinan virkavalta joka ei kovin innostunut siitä että olen täällä turistiviisumilla hommissa. Niinpä näin parhaakseni tehdä töitä kotoa käsin kunnes nykyinen viisumi umpeutuu ja saan uuden, hieman tilanteeseen sopivamman viisumin. Olemme kaikki eläneet täällä melkoisia jännityksen ja suurten muutosten hetkiä, mutta niistä en ehkä täällä blogissani ala julkisesti avautumaan. Omalta kohdaltani käännekohta tulee olemaan kuun lopussa uuden viisumin anominen, jonka paikaksi valitsin minkäpä muunkaan kuin Singaporen. Darran on silloin juuri työreissulla siellä ja sattuupa se olemaan sopivasti minun syntymäpäiväkin. Kiva päästä vähän tuulettumaan Kiinasta, viettämään yhdessä aikaa ja olemmepa me suunnitelleet jo lyhyttä viikonlopun rantalomaa Indonesian Bintaniinkin. Kaksi viikkoa vielä lähtöön ja tuskin maltan odottaa! Sitä ennen pitäisi kuitenkin vielä pakkailla tavaroita siltä varalta jos en vaikka enää pääsekään palaamaan maahan. Ensi viikolla laitan kontissa tulemaan pari matkalaukullista tavaraa. Niiden pitäisi sitten saapua minun kanssani suunnilleen samaan aikaan Suomeen. Hieman toki ahdistaa mihin olen menossa kaikkien näiden tavaroiden kanssa kun Suomessakin niitä odottaa yksi kokonainen yksiöllinen laatikoissa, eikä minulla ole edes omaa kotia mihin palata. Pitää varmaan Suomeen saavuttua karsia tavaroita aika rankalla kädellä, ainakin vaatteista voisin varmasti laittaa heti pois puolet...

Ahh, kohta rentoudun näissä maisemissa... Kuva: http://www.indonesia.travel

Noora oli Pekingistä käymässä Shenzhenissä huhtikuun loppupuolella ja silloin tuli tehtyä kivoja juttuja joita olin jo pitkään halunnut Shenzhenissä tehdä. Kävimme mm. rannalla Dameisha:ssa sekä ihanassa Shenzhen Bay parkissa, josta tuli heti suosikkipaikkani Shenzhenissä. En harmi vaan ole siellä ehtinyt uudestaan vielä käymään, mutta joku viikonloppu pitää yrittää löytää aikaa ja mennä sinne lokoilemaan nurmikolle lukemaan kirjaa ja kuuntelemaan veden liplatusta... Ihana paikka!

Dongmenin ostoskatu

Dameisha

Shenzhen Bay

Yksi viikonloppu kävin tutustumassa Laojieen juuri avattuun uuteen DDM Mall -ostoskeskukseen. Kyseinen paikka oli sen verran hieno että pakko jakaa täälläkin muutama kuva. Tällaisessa mall:issa en olekaan vielä koskaan missään käynyt - se oli tehty satumetsä-teemalla ja koko kauppakeskus oli täynnä DIY-juttuja ja pikkupuoteja, jossa myytiin kaikkea ihanaa. Täältä löytyi mm. tuunaa omat puhelinkuoresi -kauppa ja savityöpaja. Kiinassa harvoin näkee mitään kovin luovaa työtä vaativia juttuja.

Tyypillinen kiinalainen "mietelause"

Ihana pusheen-tyyny!!! Tää pitää vielä käydä ostamassa Suomeen.

Avajaisten aikaan DDM:ssä oli jos minkä näköistä maskottia, tässä pari oli hylätty taka-alalle.

Kissa-pyhättö!

Monilla ravintoloilla oli tällaiset robotit, joilta kai sai jonotusnumeron tai pystyi selaamaan ruokalistaa.

Löytyipä tällainen leffanurkkauskin, jossa sai ilmaiseksi katsoa kungfu-leffoja.

Kiireisenä minut on pitänyt myös kuntosali, jonne ostin kuukauden jäsenyyden huhtikuun alkupuolella. Aluksi oli tarkoitu ostaa kolmen kuukauden jäsenyys, mutta olen ruvennut hieman pihtailemaan sillä täällä salit ovat todella kalliita. Nyt ainakin toukokuussa jää saleilu aika vähälle, ja vaikka reippailu on ollut kivaa, harmittaa vähän ettei aikaa jää yhtään millekään muulle. Kun on töissä joka päivä vähintään klo 10-19 ja sen jälkeen menee illalla salille, ei päivässä ehdi enää tehdä mitään muuta. Olen kuitenkin saanut liikuntainnon taas heräämään, joten luulen että halvempi vaihtoehto on kun ostan käsipainot kotiin ja rupean lenkkeilemään läheisessä Lizhi parkissa, joka ei muuten ole yhtään hullumpi lenkkeilykohde! Tänne blogiin en olekaan tainnut vielä laittaa kuvia Lizhi parkista, joten tässä muutama. Olen sielläkin ehtinyt käymään vasta kahdesti mikä on todella harmi! Puisto on todella upea ja oikea keidas kaupungin sykkeessä. Olen todella onnekas että asun vain viiden minuutin kävelymatkan päässä siitä.

Spinning-tunti vai disko?

Intensiivisen spinning-tunnin jälkeen sali oli sellainen sauna, että ikkunalasit oli ihan huurussa.

Lizhi Park

Viikko sitten perjantaina lähdin melko ex tempore käymään Kunmingissa, joka on Yunnan-provinssin pääkaupunki. Aika pitkään olen siellä jo halunnut käydä ja nyt sekin haave sitten vihdoin toteutui. Reissu oli sen verran huikea että teen siitä erikseen vielä oman postauksensa. Tällä hetkellä näitä blogijuttuja on kyllä pendaamassa enemmän kuin laki sallii, koska pitäisi tehdä Australia-jutut loppuun, Singapore-postaus ennen uutta Singaporen reissua, sitten olisi Taiwan-videota ja viime kesän kiinanreissun videota, nyt Kunming ja aloitinpa vielä nostalgisen reissupäivityksenkin, jossa kerron aikaisemmista matkoistani. Tällä viikolla on pakko ryhdistäytyä että saan kaiken aikaiseksi mitä on suunnitteilla. Välillä olisi kiva kertoa enemmän Kiinastakin ja päivittäisistä havainnoistani täällä... Uskoisin että ne ovat juuri niitä juttuja jotka ihmisiä eniten kiinnostaisi. Tällä hetkellä höpisen vain omasta elämästäni koska muutamassa viikossakin ehtii tapahtua niin valtavasti. No, onpahan helpompi sitten kiikkustuolissa muistella kun on kirjoittanut kaiken ylös. Omaksi ja muutamien sukulaisten ja kavereidenhan iloksi tätä blogia lähinnä pidän.

Dongchuan Red Lands, Kunming

Tänä viikonloppuna kävin taas Pekingissä ja siitä en kirjoita erillistä blogikirjoitusta koska... no... Peking. Lentoni oli torstaina illalla ja se ehdittiinkin jo kerran perumaan ennen lähtöä - syynä Pekingin pöyristyttävät ilmansaasteet jotka hipoivat lähellä AQI-arvoa 1000. (Vertailun vuoksi sinä päivänä Shenzhenissä sama luku oli 70 hujakoilla, Suomessa varmaan tuosta vielä puolet.) Eniten ilmassa kai silloin oli hiekkamyrksyn takia PM 10 -hiukkasia, jotka kai siis ovat hieman tyypillisiä PM 2.5 -hiukkasia vaarattomampia, mutta silti ihan tarpeeksi haitallisia terveydelle. Loppujen lopuksi lento lähtikin - vain aikataulusta myöhässä - mutta silti jouduin kyllä vakavasti harkitsemaan kotiin jäämistä. Nielukin on alkanut taas vaihteeksi oireilemaan... Onneksi kuitenkin lähdin! Seuraavaan päivään mennessä ilmanlaatu oli palautunut lähes normaaliin lukemiin ja oli ihmeen kaupalla jopa parempi kuin Shenzhenissä.

Pekingin raikas tuulahdus.

Pekingissä olin siis perjantaista sunnuntaihin ja ehdimme tehdä kaikkea kivaa mitä olemme pitkään halunneet tehdä. Näin Nooraa ja Malinaa, johon tutustuin Taiwanin-reissulla. Kävinpä ensimmäistä kertaa kahteen ja puoleen vuoteen Tiananmenin aukiollakin (tai ainakin melkein, siis siinä Kielletyn kaupungin porteilla), sanoin heipat vanhalle kodille CUEB:in kampuksella, kävimme syömässä fancy-japanilaisessa ravintolassa, Annie'sissa, muslimi- ja kiinalaisravintolassa. Vikana päivänä treenasimme aamupäivästä salilla ja suuntasimme Chaoyang parkiin jossa oli tarkoitus toteuttaa pitkäaikainen haaveemme ja vuokrata ankka-vene. Lopulta päädyimme typerään vihreään toukkaveneeseen ja jouduimme kateellisina haikailemaan muita, jotka olivat ensin ehtineet ankkaveneisiin... No, ensi kerralla parempi onni matkassa! Toukka tai ankka - hauskaa oli, ja takana on aivan mieletön viikonloppu. <3 Tällä kertaa ei edes harmittanut palata kotiin koska Shenzhen alkaa hiljalleen tuntua kodilta ja Darranin kanssa näemme ihan kohta Singaporessa.

Fancy japskirafla

Sininen hetki

Tutuilla kulmilla...

Best italian!

Aivan mahtavaa graavilohta, Y35. Miten en ollut tätä aiemmin kokeillut?!

Ihana brownie

Jännä jätskiannos Joy Cityssä. Tuo tuhero on siis hattara. :)

Ekaa kertaa Maoa moikkaamassa näin läheltä sitten vuoden 2014...

Myöhäiset vappufiilistelyt Sanlitunissa

Couples T-shirts jotka ostin Kunmingista. Näitä Kiinassa pariskunnat pitää ihan tosissaan. ;)

Ihan mahtavaa kinkkiruokaa! I love Beijing <3

The Catepillar...

THE Duck

Paluulento oli vaihteeksi myöhässä kolme tuntia ja saavuin lopulta tänään (maanantaina) puoli viiden aikaan aamulla kotiin. Kymmeneltä aamulla meillä oli toimistolla palaveri ja ihmeen kaupalla jaksoin pysyä tolpillani koko työpäivän ja jollain apinanraivolla nyt sain tämänkin puristettua ulos. Netti kuitenkin perinteisesti iltaisin toimii Kiinassa etanavauhdilla, joten taidan suosiolla jättää kuvien lataamisen vasta huomiselle... Johan se olisi nukkumaanmenoaika kun kello näyttää yllättäen puoli yhtä yöllä! 晚安！