Noniin. Torstaina tuli sitten se kauan odotettu viesti. Tosin tätä viestiä en kyllä innolla odottanut... Nimittäin hylkykirje Cimolta. En päässyt jatkoon, mikä tarkoittaa, etten saanut edes kutsua haastatteluun. Olin tästä lievästi sanottuna järkyttynyt ja meni viikonloppu sen vuoksi vähän pilalle. Älkää ymmärtäkö väärin - kyllä minä osaan suhtautua kykyihini ja mahdollisuuksiini ihan realistisesti. Suhtautumiseni tällaisiin tilanteisiin on yleensä itse asiassa melko pessimistinen, koska kuten kaikki tiedätte, pessimisti ei pety. Tällä kertaa uskalsin kuitenkin olla varovaisen optimistinen, koska uskoin olevani melko vahva hakija. Mutta miten sitten kävikään... No, ei mahda mitään. Aina ei voi voittaa! Nyt pitäisi kiireellä keksiä joku plan B, koska tammikuu lähestyy kovaa vauhtia. Tajuttiin Sonjan kanssa just, että meidän vaihto on jo kohta puolessavälissä. Aika menee ihan hullun nopeasti... En kyllä olisi vielä valmis lähtemään täältä tammikuun 20. päivä, jolloin oleskelulupa menee umpeen!

Entäs ne hyvät uutiset sitten...? No, niitä nyt ei varsinaisesti ole, halusin vaan otsikosta groovaavan. Heh. Jotain valoa tunnelin päässä kuitenkin oli: Viikonlopun totaalimasennukselta pelasti illallinen (ironisesti) Finpron ja suurlähetystön harkkarien kanssa japanilaisessa ravintolassa lauantai-iltana. Oli todella kivaa viettää vaihteeksi aikaa muiden suomalaisten kanssa. Ruoka oli aivan taivaallista, ja buffet-illalliseen kuului myös ilmaiset juomat. Asahi, umeshu ja sake virtasivat... Illalliselta jatkoimme vielä yhteen Sanlitunin baariin ja sieltä KTV-paikkaan laulamaan useammaksi tunniksi. Oli todella hauskaa. Tajusimme, että yksi harkkareista asuu tässä ihan meidän naapurissa. Häntä tulemme varmasti vielä tapaamaan vastaavuudessakin.

Sunnuntaina lähdin hyvän sään takia parantelemaan edellispäivän oloja Olympic Forest Parkiin. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä Fragrant Hillseille, mutta koska kukaan ei innostunut lähtemään mukaan ja ajatus vuorikiipeilystä yksin vähän masensi, päätin suunnata Olympic Parkiin. Siellä en sitä paitsi ollut vielä käynyt, ja matkaakin joutui tekemään himpun verran vähemmän kuin Fragrant Hillseille. Puisto oli mukavan postiivinen yllätys ja siellä sai paikoitellen olla ihan omassa rauhassakin, nauttien lempeästä syysauringosta ja linnunlaulusta. Satuinpa todistamaan erään kosinnankin, joka ei hevillä tule unohtumaan! Sen verran romanttinen tilanne se oli. Näin pari viikkoa sitten elokuvateatterissa kiinalaisen romanttisen elokuvan, ja valehtelematta kosinta oli kuin suoraa siitä elokuvasta! Kiinaksi muuten minä rakastan sinua on Wo ai ni - 我爱你! Näihin kuviin ja tunnelmiin...