Lento Shenzheniin lähti eilen Pekingistä vasta viideltä iltapäivällä, mutta International office oli ystävällisesti päivää ennen infonnut,  että asuntolasta pitää lähteä jo ennen klo 12, ellei sen ¥561 lisäksi halua vielä maksaa lisää. Ja arvatkaapa halusinko... Olin siis kentällä 4 (!) tuntia etukäteen mutta ei se mitään, koska laukku oli yllätys yllätys 30 kg (10 kg ylipainoinen = ¥300), ja se vaati hieman erikoisjärjestelyjä. Marssin lentokentän postitoimistoon ja sanoin haluavani lähettää paketin, mutta postivirkailija tyrmäsi minut heti tylyllä "meiyou":lla  (= ei ole). Kysyin että miten niin ei ole ja vaadin pakettia, jolloin nuori nainen rupesi närkästyneenä kasaamaan isoa laatikkoa. Kun sitten purimme yhdessä laukkuani ja juttelimme siinä hieman kiinaksi, alkoi virkailijakin vähän pehmittymään ja lopuksi häntä olisi voinut jopa kuvailla ystävälliseksi! Toista voisin sanoa edellispäivän postivirkailijoista, joista toinen kieltäytyi täysin auttamasta osoitekortin täyttämisessä ja toinenkin vain nakitti homman jollekin ventovieraalle asiallaalle. Onkohan täällä joku sääntö ettei postivirkailija saa täyttää osoitekorttia? Kummallista maassa, jossa on edelleen kirjoitustaidottomia ihmisiä... Harmi kun Kiinalaiset ovat usein länsimaalaisia kohtaan niin ennakkoluuloisia ja töykeitä... Usein asenne muuttuu sillä silmän räpäyksellä kun kiinalaiset tajuavat että puhun edes vähän kiinaa. Mutta niin kai me suomalaisetkin ollaan ennakkoluuloisia ulkomaalaisia kohtaan Suomessa?

Huoneessa asusti tällä hetkellä vielä joku muu.

Näkymä 16. kerroksesta

Katukuvaa