Yliopisto, jossa olen vaihdossa on koko nimeltään Capital University of Economics and Business (kiinaksi 首都经济贸易大学). Tässä postauksessa kerron kolmen viikon kokemuksen syvällä rinta-äänellä, millaista opiskelu on tähän mennessä ollut.

CUEB koostuu kahdesta kampukselta,  toinen on Chaoyang-kapunginosassa sijaitseva Hongmiao-kampus, toinen Fengtaissa sijaitseva Fengtai-kampus. Pääasiallisesti kaikki opetus tapahtuu Fengtaissa, lukuun ottamatta Hongmiaossa järjestettävää ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitettua kiinankielen opetusta. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden asuntola on Hongmiaossa. Kerron alkuun majoituksesta.

Hongmiaon kampus; punainen rakennus vasemmalla. Kuva on otettu ylikulkusillalta. Edessä näkyy BRT-bussipysäkit (Bus "Rapid" Transit). Taustalla yksi Pekingin maamerkeistä: CCTV building.

Sama maisema vähän saasteisempana päivänä. Pahimpina päivinä vasemmanpuolista tornia ei näy ollenkaan.

Katukuvaa eteläportin puolelta.

CCTV-rakennuksen aluetta iltavalaistuksessa.

Hongmiaossa on pari rakennusta (kerrostaloa), johon opiskelijat on sijoitettu. Huoneet on pääasiassa jaettuja, ellei ole maksanut koko huoneen hintaa eli kahdesta sängystä (en tiedä onko tämä virallisesti mahdollista, mutta kävimme yhden masters-opiskelijan huoneessa, jossa hän asui yksin). Meidän rakennuksessa (nro 12) on paremman hintaluokan huoneet. Hintavampia niistä tekevät matalat sängyt ja omat kylpyhuoneet. Halvemman hintaluokan huoneissa toisessa rakennuksessa (nro 1) on pienemmät huoneet, kerrossängyt ja koko kerroksen kanssa jaettavat wc:t ja pesuhuoneet. Meidän kämpässä on lisäksi parveke, mikä on ihan kiva lisä. Huone on ihan hyvä mutta melko kompaktin kokoinen. Vessassa on (yllätys yllätys) vähän homevaurioita, mutta niiltä on vaikea välttyä Kiinassa. Siivous on asukkaiden omalla vastuulla. Sähkökatkoja on viikottain ja lavuaari vuotaa vähän väliä. Muuten ei juurikaan ole ollut ongelmia. Koulu tarjoaa ilmaisen 20Gt wifin, joka siis toimii aina kun sähköt on päällä ja kun luoja suo. Huoneesta maksamme Y51/yö, ja maksu piti suorittaa kokonaisuudessaan (koko lukukausi) rekisteröinnin yhteydessä. Pekingin vuokratasoon nähden huone on todella halpa, varsinkin kun otetaan huomioon kampuksen erinomainen sijainti. Kuvia meidän huoneesta olen jo lisännyt aikaisempaan postaukseen.

Asuntolarakennus nro 12 sisäänkäynti yöaikaan. Puiden takana vasemmalla opetusrakennus.

Hongmiaon kampuksella on hyvät liikuntamahdollisuudet ja useita urheilukenttiä, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Rakennuksemme alakerrassa on myös kuntosali, mutta sinne pitää ostaa jäsenyys joka on (kai?) melko hinnakas. Lisäksi kampuksella on ruokala, josta saa melko köykäistä kiinaruokaa ja tietenkin koulurakennus, jossa pidetään tunnit. Kampus sijaitsee Pekingissä varakkaalla alueella ja se on melko iso. Se ammottaa kuitenkin suurimmaksi osaksi ajasta tyhjyyttään lukuun ottamatta urheilukenttiä, joita käyttää koulun asukkaiden lisäksi puoli Pekingiä. On ihan normaalia, että joku on aina aamuisin klo 6 pelaamassa tennistä tai koripalloa.

Urheilukentät meidän parvekkeelta katsottuna.

Innostuinpa itsekin pelaamaan! Taustalla meidän asuntolarakennus.

Koulun international office eli kansainvälisten opiskelijoiden toimisto sijaitsee myös Hongmiaossa. Toimisto on klassinen esimerkki organisoidusta kaaoksesta: kaikki paperit on mappien ja hyllyjen sijaan pinoissa lattialla, ikkunalaudoilla, sohvalla ja pöydillä, mutta silti oikea paperi tuntuu aina hetken mietiskelyn ja etsinnän jälkeen löytyvän ihmeen nopeasti. Toimistossa on töissä aina neljästä viiteen henkilöä, mutta jokaisella on oma työtehtävänsä, ja tietenkin juuri se henkilö joka tietää sinun asiastasi ei ole paikalla ja muut vain levittelevät käsiään ja valittelevat ettei asialle voi tehdä mitään. Vaikka kyseessä olisi siis vain yhden paperin tulostaminen tai allekirjoittaminen! Byrokratia on täällä huipussaan ja sille ei auta ruveta ryppyilemään. Jos koet epäoikeutta Kiinassa, parhaaksi koettu ratkaisu on joko ruveta itkemään tai muutoin vaikuttaa siltä että elämäsi loppuu juuri tähän heti nyt. Huutaminen ja meuhkaaminen eivät koskaan edesauta asioiden edistymistä.

Kiinankielen tunnit ovat tähän mennessä olleet ehdottomia suosikkejamme. Ensinnäkin tunneille on helppo mennä, koska koulurakennus sijaitsee kirjaimellisesti kivenheiton päässä asuntolastamme. Kurssillamme on vain kolme opiskelijaa, minä ja Sonja ja ranskalainen poika Arthur. Meillä kaikilla oli melko sama taso kiinan opiskelussa mikä oli hyvä juttu, koska meille ei järjestetty minkään sortin kielitasotestejä. Jouduimme siis kaikki automaattisesti samalle kurssille, mikä olisi ollut vähän kurjaa jos yksi olisi opiskellut viisi vuotta ja toiset yhden. Saimme koululta ilmaiset oppikirjat, ja tunnit aloitettiin ihan perusteiden perusteista. Ensimmäisellä tunnilla opettajamme kysyi, tiedämmekö mitä "Ni hao" (päivää) tarkoittaa... Hän kai oletti, ettemme osaa yhtään kiinaa. Alussa olin hieman pettynyt, sillä toivoin pääseväni jopa omaa tasoani edistyneempien kurssille. Halusin kehittää kielitaitoani nopeasti. Nyt olen kuitenkin tajunnut, että perusteet on pakko opetella kunnolla, jotta kielitaitoa voi kohentaa. On ihme, miten Suomessa kaksi kiinan alkeiskurssia ja AMK:n pitkän kielen kurssit suorittaneena niinkin keskeinen asia kuin toonit eli äänenpainot voi vaikuttaa ihan uudelta asialta. Tunnit etenevät nopeaa tahtia, ja kolmessa viikossa olemme päässet jo ensimmäisen kirjan puoleenväliin. Meillä on kolme tuntia viikossa, ja opettaja testaa oppimistamme joka tunnin alussa pistokokeilla. Kokeissa pääpaino on merkeillä, jotka pitää opetella kirjoittamaan ulkoa. Tuntuu, että olen näiden kolmen viikon aikana oppinut enemmän kuin kolmen vuoden aikana Suomessa!

Kiinankielen luokka

Eka koulupäivä!

Ihana opettajamme Qin Laoshi.

Parissa viikossa Hanzi-lukutaitomme ovat kehittyneet paljon...

... Samoin kuin kirjoitustaidot!

Athur

Siirtykäämme Fengtaihin... Fengtai on siis CUEBin pääkampus. Sinne on Hongmiaosta matkaa noin tunti, joka taitetaan bussilla ja metrolla. Hongmiaon välittömässä läheisyydessä ei ole metroasemaa, mutta bussi metrolle lähtee ihan kampuksen portin edestä. Yleensä tunnit Fengtaissa on aamutunteja, mikä tarkoittaa että tunti alkaa tasan kahdeksalta. Se taas tarkoittaa sitä, että jos haluaa olla paikalla hyvissä ajoin eikä tarvitse juosta, pitää bussipysäkille lähteä puoli seitsemältä, Nykyään saamme nauttia luksuksesta, nimittäin perjantaisin meille tarjotaan koulun puolesta ilmainen bussikuljetus Fengtaihin ja tunnin jälkeen takaisin Hongmiaoon. Olisipa kyseinen bussikyyti tarjolla joka kerta... Onneksi tunteja ei Fengtaissa ole joka päivä, vaan vain kolmesti viikossa.

Aamubussissa matkalla Fengtaihin. Annoin ohjeeksi "look busy"; Sonja esittää nukkuvaa ja Arthurilla on "busy look".

Kuva bussimatkalta. Valitettavasti tämä ei ole vain aamu-usvaa... Saastepäivinä aurinko näyttää hassulta.

Fengtain kampus on paljon isompi kuin Hongmiao, ja sen huomaa myös opiskelijavolyymeissa. CUEBissa on yhteensä kai noin 22 000 opiskelijaa, joista 700 on ulkomaalaisia. Voitte siis kuvitella, miksi Hongmiao välillä vaikuttaa ihan aavekaupungilta Fengtaihin verrattuna. Fengtaissa on monta eri rakennusta, joiden funktiota en edes tiedä. Omat tuntimme pidetään kaikki Bo Xue -rakennuksessa, jossa on luokkahuoneita monen monessa kerroksessa. Aamuisin hisseillä on aina jonot. Aluun emme tajunneet seisoa jonossa, joten missasimme monta hissiä. Nykyään osaamme jo hakeutua oikeaan jonoon sen perusteella, mikä hissi vaikuttaa saapuvan nopeiten alas. Hissit piippaavat lähes poikkeuksetta aina ylipainoa.

Fengtain pohjoinen pääsisäänkäynti.

Bo Xue -rakennus

Kampus on todella vehreä ja viihtyisä!

Meillä on kiinankielen tuntien lisäksi neljä kurssia: HRM eli Human Resources Management, International Trade, Chinese Business Environment ja myöhemmin alkava Application Entrepreneurship. Olimme Sonjan kanssa positiivisesti yllättyneitä oppituntien tasosta. Edellisten vaihtarien raporteissa luki, että osa opetuksesta on todella heikkotasoista, mutta itse emme ainakaan ole kohdanneet vielä mitään semmoista. Päin vastoin, tunnit ovat melko kiinnostavia ja opettajat tuntuvat osaavan asiansa. Osalla on melko vahva kiinalainen aksentti, mutta sille nyt ei voi mitään. Monet opettajat turvautuvat vaikeiden asioiden selittämisessä matemaattisiin kaavoihin (ihan kuin se jotain selventäisi...), mikä kuitenkin näyttää vetoavan hyvin kiinalaisiin opiskelijoihin. Olin muuten ennen Kiinaan tuloa elänyt siinä illuusiossa, että kiinalaiset nuoret ovat superopiskelijoita ja että Kiinalaisessa yliopistossa karttakeppi laulaa ja kuri on natsi-Saksan perua. Todellisuudessa kiinalaiset opiskelutoverimme nukkuvat, syövät ja pelaavat kännyköillä suurimman osan tunnista. Jos opettaja esittää kysymyksen, siihen vastataan vasta jos oma nimi huudetaan, vaikka oppilas tietäisi täydellisen vastauksen. Luokassa ei käydä koskaan vapaamuotoista keskustelua, vaan se on lähinnä monotonisen opettajan saarnan kuuntelemista. Osa opettajista osaa opettaa hyvin mielenkiintoisella ja hauskalla tavalla. Tähän mennessä mielenkiintoisimmat tunnit ovat olleet Chinese Business Environmentin tunnit, jossa on joka viikko eri luennoija. Viime tunnilla oli ranskalainen lehtori, sitä edellisenä kiinalainen rempseä veikko, joka avoimesti kritisoi Maoa ja kertoi vuoden 1989 Tiananmenin aukion tapahtumien vaikutuksesta Kiinan talouteen... Kiinalaiset opiskelijat kuuntelivat korvat punaisina, ja tunnin jälkeen kaverimme selitti tuohtuneena lounaalla, ettei opettaja saisi ottaa kyseisiä aiheita puheeksi. Omasta mielestäni Kiina juuri tarvitsisi enemmän tämän lehtorin kaltaisia rohkeita vastarannan kiiskejä, jotka opettavat opiskelijoita ajattelemaan omilla aivoillaan ja olemaan kriittisiä!

Luokassa ollaan aktiivisia... Not.

Mietelause ruokalan seinällä.

Fengtaissa on siis Bo Xuen lisäksi monta muutakin rakennusta. Kolmikerroksinen ruokala josta saa kaikkea kiinalaista ruokaa maasta taivaisiin, supermarketti, puisto, jne jne. Koska olemme viettäneet Fengtaissa vain lyhyitä aikoja kerrallaan, emme ole päässeet tutustumaan siihen kovin perinpohjaisesti. Se vaikuttaa kuitenkin todella viihtyisältä kampukselta! Kiinalaiset opiskelijat asuvat asuntoloissa, jotka ovat kampuksen yhteydessä. Huoneissa asuu kuulemma neljä tai kuusi henkilöä, ja säännökset on paljon tiukemmat kuin meillä. Meilläkin Hongmiaossa olisi kai periaatteessa klo 23 kotiintuloaika, mutta kotiin voi palata silti mihin aikaan vaan. Fengtaissa ollaan vissiin tarkkoja tämän suhteen, ja valot sammutetaan tasan yhdeltätoista.

Bo Xuen aula

CUEB camel time! Jostain syystä kamelit tuntuvat olevan SE juttu...

2. kerroksen kamelikahvila

Kahvilasta saa ihmeen hyviä erikoiskahveja.

Monissa (muissakin) kahviloissa joulu- ja uusivuosi-aiheiset koristeet on suosiossa. On ihan ok jos keskellä kesää ikkunassa on poro-tarrat joissa lukee Merry X-mas tai Happy new year 2010.

Ruokala-rakennus

Ekan kerroksen nuudelirafla.

Ankkalampi, jossa uiskentelee mustia joutsenia ja ankkoja.

Välillä ilma on näinkin kaunis!

Lounastaminen koululla on melko halpaa, vaikka Haaga-Helian 1,55 € maksavaan lounaaseen ei ero ole mikään tajunnanräjäyytävä. Olin itse asiassa yllättynyt koululouhaiden korkeahkoista hinnoista, sillä yleensä Kiinassa voi pienemmistä ravintoloistakin saada saman hintaisen annoksen. Tähän mennessä halvimmalla on selvinnyt kasvissyöjä-Sonja Y4 hintaisella lounaallaan, ja kalleimmillaan olen saanut maksaa Y24. Hinta riippuu siitä mitä haluat syödä. Valikoimaa riittää; nuudelia, riisiä, hotpottia, nyyttejä (jiaozi)... Sitten myös niitä, mistä saat kylmäkaapista valita raaka-aineet itse, ja kokki valmistaa niistä sinulle nuudeleita tai kastikkeen riisille. Muutama esimerkki Fengtain kouluruoasta:

面爱面 (Mianaimian) eli rakkauden nuudelit.

Sekametelisoppa, johon sai itse valita sisällön ja kastikkeen.

Kun päästiin ruoka-aiheeseen, on pakko vielä mainita uusi tuttavuutemme ja suurin rakkautemme, nimittäin Hongmiaon kampuksella sijaitseva Annie's Italian Restaurant. Meistä on jo tullut vakkari-asiakkaita ja joudumme pidättelemään itseämme, jottemme kävisi syömässä siellä ihan joka päivä. Länkkäriruoka kun on yleensä vähän hinnakkaampaa verrattuna kiinalaisiin mättöihin... Onneksi Annie's on kuitenkin sen verran edullinen, että kerran viikossa voi huoletta käydä nauttimassa suussasulavan pizzan tai pastan. Annie's:in kokit ovat oikeasti italialaisia ja ruoka on yhtä hyvää kuin aidossa italialaisessa ravintolassa (eikä sillai Dr Oetker:isti). Aina lähtiessämme tarjoilijat huikkaavat meille "See you tomorrow!"

Pastan ja pizzan päälle saa aina halutessaan tuoretta parmesaani-juustoa.

Paras. Brownie. Ikinä.

Ei kai pitsassa voi koskaan olla liikaa juustoa...? Isosta pizzasta tuli ähky.

Loppuun vielä vähän normi-kuulumisia... Tällä viikolla kävimme tapaamassa suomalaista tyttöä Jannaa, joka on nyt työharjoittelussa Pekingissä. Jannan tunnen hänen bloginsa kautta, jota olen innolla lueskellut. Kävimme syömässä kasvisravintolassa Dongsin lähellä. Oli tosi kiva kuulla Jannan kertomuksia kokeneena Pekingin ja kiinankävijänä. Harmi, ettei illalliselta tullut otettua yhtään kuvaa...

Pekingissä on nyt ollut viime päivinä tosi saasteista, enkä ole suostunut lähtemään ulos ilman maskia. Viime yönä PM 2.5 -lukemat kohosivat ensimmäistä kertaa yli 300! Yöh. Silti kävimme perjantai-iltana koulukavereiden kanssa Sanlitunissa ja lauantaina Hongmiaon läheisessä Chaoyang-puistossa. Laitan tähän loppuun taas kuvarykelmän kyseisistä aktiviteeteista.

Metroon oli perjantai-iltana ruuhkaa... Tässä jonotetaan turvatarkastukseen.

Hotpot-ravintola oli viihtyisä, mutta häkkilintuja kävi sääliksi.

Uusi tuttavuus: luumumehu. Nam!

Korkeiden rakennusten katot hukkuivat sumuun.

Bar streetillä riitti kävijöitä.

Mojito man teki tujuja drinkkejä hintaan Y15 eli noin 2 €. Yhdestä pääsi jo hyvään känniin.

Arthur sai Latte-clubilta ranskanlipun värisen peruukin.

Club Latte

Mun unelmien puhallettava yksisarvinen!

Naistanssijoiden lisäksi oli myös toisen sukupuolen edustajia ilman paitaa...

Sisustus oli varsin mielenkiintoista. Tuli mieleen Steam Hellsinki Kampissa.

Arthur sai uuden ystävän. Sisällä sai polttaa.

Chaoyang park:

Puisto oli valtava!

Kiipeilymetsä

"Danger! No climbing!" Ehhh....

Ampumarata

Pingpong oli suosittua.

Melkein kuin Suomessa: ei ristin sielua! (Paitsi harakka vas. reunassa...)

Saasteita... :(

Lohikäärme-vesiputoushässäkkä

Luksus-asuinrakennuksia puistoa vastapäätä.