Nyt tulee asiaa aiheesta, josta en ole nähyt vielä kirjoitettavan muissa Kiina-blogeissa. Kerron nimittäin, millaista on reissata ja asua Kiinassa kun on näkyviä tatuointeja.

Monet teistä tietävät tai ovat ehkä kuvista huomanneet, että joku on "piirtänyt tussilla Anni-tädin käteen" (Roni, 5 v.). Minulla on siis useita tatuointeja, näkyvillä paikoilla. Tämä tarkoittaa, että saan osakseni paljon katseita, ehkäpä vielä enemmän kuin muut länkkärinaiset. Kiinan kulttuurissa on ihan ok häpemättä tuijottaa ja jopa osoitella tai arvostella avoimesti. Uskon, että kaikki ulkomaalaiset ja varsinkin blondit naiset, ovat joskus päässeet tuijotuksen kohteeksi. Usein ulkomaalaisia pyydetään myös samaan kuvaan koko suvun tai ystäväporukan kanssa (yksitellen). Olen aina itsekseni pienessä mielessäni miettinyt, mihin kaikkialle kuvani ovatkaan mahtaneet päätyä. Luvan kanssa otettujen "selfish":ien lisäksi kun on vielä ne miljoona salaa otettua kuvaa metrossa, kadulla, kaupassa ja ties missä. Jotkut luulevat kai olevansa hyvinkin huomaamattomia kuvia räpsiessään, mutteivät tajua, että laukaisimen ääni tai salaman välähtäminen paljastavat heidän aikeensa melko nopeasti. Yleensä sivuutan tuijottelijat ja salakuvaajat kylmän rauhallisesti, mutta joskus kaikkein röyhkeimpiä vain tuijotan ilkeästi takaisin. 

Tatuoinnit ovat lähtökohtaisesti kiinalaisessa kulttuurissa no-no, vaikka nykyään niitä näkeekin katukuvassa paljon enemmän. Tietenkin isoissa kaupungeissa niitä on useammilla kuin syrjäisemmissä kylissä, ja Beijingin Sanlitunissa niitä tuntuu olevan joka toisella vastaantulijalla. Nuoret tuntuvat suhtautuvan tatuointeihin melko avoimesti, jotkut jopa haaveilevat itsekin tatuoinneista. Kiinassa vanhempien sana on kuitenkin laki, ja moni pelkää vanhempien reaktiota tai tietää heidän vastustavan tatuoinnin ottoa. Olen saanut enemmän kehuja kuin vastustusta omista tatuoinneistani, niin nuorilta kuin vanhoilta. Silti katseilta ei voi välttyä.

Koulussa olen ollut topissa ja t-paidassa, enkä ole koskaan saanut vihjeitä tai kommentteja opettajilta tai muilta opiskelijoilta, että kuvat pitäisi pistää piiloon. Olin tästä alkuun hieman stressaantunut, koska tiedän että täällä ainakin työelämässä pitäisin käsivarret visusti piilossa, ihan työnantajan kunnioituksesta. Koulussa on kuitenkin todella rentoa, eikä vaatetuksenkaan suhteen olla tiukkoja. Kouluissa ei siis käytetä koulupukua ja kaikenlaista hiihtäjää on sielläkin tullut nähtyä (esimerkiksi kerran hississä oli tyttö jolla ei ollut housuja... ehkä).  Kiinalaisilla opiskelijoilla en kuitenkaan ole tatuointeja nähnyt, ja ehkäpä heidän suhteen säännöissä oltaisiin tiukempia. Täällä on muutenkin vähän semmoinen meininki, että länkkärit on "spesiaaleja" ja saavat tehdä mitä haluat. Kiinalaiset tietävät, että tulemme vapaammasta kulttuurista ja sen takia he sallivat meiltä semmoista, mitä eivät välttämättä sallisi tovereiltaan.

Onko tatuointini ikinä rajoittanut elämääni? Kiinassa ja Japanissa (jossa ollaan vieläkin konservatiivisempia tatuointien suhteen johtuen niiden yhdistämisestä Jakuza-rikollisjärjestöön) reissanneena voin sanoa että ei. En ole kertaakaan kohdannut tilannetta jossa olisin joutunut vaikeuksiin, minua oltaisiin syrjitty tai kielletty tekemästä jotain tatuointieni takia. Ainut mikä tulee mieleen on ehkä se, että jos haikailee parisuhteesta kiinalaisen kanssa voi tatuoinnit olla hidastava tekijä. Vaikka yleisesti ottaen tatuoinnit nähdään mielenkiintoisina, kaikki eivät niitä tulevalla aviopuolisollaan halua nähdä (ja Kiinassahan siis seurustellaan yleisesti avioituminen mielessä). 

Nyt kaikki sukulaiset ja siveyden sipulit voivat sulkea selaimen, sillä lopuksi kerron, miksi otin asian puheeksi. Olen nimittäin tehnyt jotain, mistä kunnian kukko ei ehkä kotopuolessa laula... Kerroin jo aikaisemmin hassusta sattumasta joka vei minut Pekingiläiseen tatuointiliikkeeseen, jota olin fanittanut netissä jo pitkän aikaa. Sunnuntaina koitti se päivä, kun kävin hakemassa kiinalaisen leiman ihooni. Kyseessä oli siis New Tattoo Studio, joka sijaitsee Sanlitunissa Bar Streetillä. Artistin nimi oli Chen Po. Täytyy myöntää, että homma ei mennyt ihan kuin strömsössä, ja vielä tunti ennen suunniteltua aikaani olin juosta karkuun minkä jaloistani pääsisin. Chen Po ei nimittäin lähettänyt minulle luonnosta pari päivää ennen tatuointiaikaa kuten oli sovittu, vaan hän pyysi tulemaan tuntia aikaisemmin jotta voisi piirtää kuvan suoraan ihoon. Olen todella hermoheikko ja perfektionisti tällaisten asioiden suhteen, koska en halua että käsivarttani koristaa lopun elämäni joku ruma, hätäinen luonnostelma. Varsinkin, kun siitä tussipiirrustuksesta nyt ei voi kuin ehkä villillä mielikuvituksella varustettu ihminen arvioida, miltä lopputulos tulee näyttämään... Lisäksi stressiä lisäsi se, että Chen Po ei puhunut yhtään englantia, joten kommunikointi oli lähinnä käsimerkkejä ja baidu translate -avusteista.

Minut oli pyydetty liikkeeseen kello kahdeksi, vaikka alkuperäinen aikani oli yhdeltä, joka siirrettiin kolmeksi joka taas muutettiin kahdeksi... No, menin paikalle kahdelta ja päädyin lopulta odottelemaan liikkeessä pari tuntia, ennen kuin Chen Po sai edellisen asiakkaansa palveltua. Hän näytti minulle luonnosta, joka oli yllätyksekseni kuitenkin feeniks-lintu. Olin siis alun perinkin halunnut feeniksin, mutta se sai heti tyrmäyksen. Feeniks kuuluu kiinalaisessa maalaustaiteessa esittää aina siivet auki, ja siivet auki se ei kuulemma tulisi mahtumaan käsivarteeni. Sovimme siis kompromissista vaihtaa feeniks feeniksin näköiseen riikinkukkoon, josta olin aluksi hieman näreissäni. Kuukauden aikana ehdin kuitenkin totutella ajatukseen riikinkukosta, joten olin hieman hämilläni nähdessäni luonnoksen feeniksistä. Se oli kuitenkin se, mitä olin alun perinkin halunnut, joten olin lopulta ihan tyytyväinen.

Hyväksyttyäni luonnoksen käsivarressani alettiin kuvaa hakata. Hommaan meni alkuperäisen 4 h arvion sijaan kokonaisuudessaan melkein kuusi tuntia, tosin välissä pidimme ruokatauon kun Chen Po tilasi meille ruokaa kotiinkuljetuksella. Homma sujui melko jouhevasti ja kivuttomasti leffoja katsellessa Youkusta (Kiinan Youtube). Normaalisti olen käyttänyt puudutusvoide Emlaa, mutta tällä kertaa en kehdannut vaikka tuubi tuli otettua Suomesta mukaan. Ajattelin, että minua pidetään ihan nössönä jos käytän sitä. Tämä oli kuitenkin ihan turha ajatus, koska näin kanssani samaan aikaan tatuointia ottaneen kiinalaisen tytönkin laittavan vastaavaa voidetta käsivarteensa. Tämä siis lähinnä huomiona niille, jotka ajattelevat Kiinassa tatuoinnin ottamista ja pohtivat samaa asiaa. Loppujen lopuksi tuntui kuitenkin ihan hyvältä valinnalta jättää Emla käyttämättä, koska isoissa kuvissa sen teho ei kuitenkaan koskaan riitä koko hakkaamisen ajaksi, ja lisäksi ainakin viimeksi se aiheutti jälkikäteen ihan järkyttävän turpoamisreaktion.

Chen Po teki todella huolellista työtä ja hänen työskentelytavastaan huomasi, että hän on todellinen artisti. Hänelle kuvani ei ollut vain yksi tatuointi muiden joukosssa, vaan hän teki sen huolella ja ajatuksella. Todella huomaavainen ja ystävällinen nuorimies!  Olin lopputulokseen todella tyytyväinen ja lisäksi minut teki erittäin iloiseksi se, että Chen Po laskutti vain neljästä tunnista. Pääsin siis halvemmalla kuin luulin, vaikka missään nimessä halvasta huvista ei ole kyse. Koko hommalle tuli hintaa lopulta Y7200, mikä on tasan 1000 €. Se niistä säästöistä...

Suosittelisinko tatuoinnin ottoa Kiinassa tai New Tattoo Studiossa? Jos haluat ainutlaatuisen ja massasta erottuvan leiman ja olet valmis siitä maksamaan, ehdottomasti! Kiinasta löytyy varmasti halvempiakin tatuointipuoteja, mutta tämä on maailmanlaajuisesti suosittu ja tunnettu, ja siten myös luotettava. Suosiosta kertoo myös ehkä se, että New Tattoo Studion tunnetuimmalle tatuoijalle olisi ensimmäinen vapaa aika ollut ensi vuoden tammikuulle. Kiirettä siis pitää. Liikkeen englantia puhuva italialaisartisti kertoi, ettei heillä ole vapaapäiviä, koska asiakkaita riittää vuoden jokaiselle päivälle. En olisi ikinä uskonut, että Kiinassa tatuointien ottaminen on näin suosittua! Mutta ehkä juuri se kertookin muutoksesta, joka on Kiinassakin tapahtumassa. Kun sanotaan, että tatuoinnit ovat jo menossa pois muodista Euroopassa, ovat ne vasta nousemassa suosioon Kiinassa ja Aasiassa.