#IGTravelThursday: 20 muistoa Kiinasta

Tälläista haastetta tällä kertaa. Oppari edistyy hyvää vauhtia, ja aikaa jää välillä muuhunkin. Siksipä ajattelin kaivella vanhoja kuvia instagramista ja laittaa niitä tänne teidän iloksenne. Hullua ajatella, että Kiinaan lähdöstä on kohta jo kaksi vuotta! Onneksi kohta pääsee Taiwaniin...


Kun saavuin Kiinaan elokuussa 2017, ensimmäiseksi suuntasin pois Pekingistä ja lähdin junalla kohti Xi'ania. Ensimmäinen välietappini oli Pingyao, muinainen kaupunki Pekingin ja Xi'anin välimaastossa. Minua jännitti pääsisinkö edes lähtemään matkaan, sillä junalippujen osto aiheutti päänvaivaa jo ennen Suomesta lähtöä ja siihen aikaan en vielä tiennyt, kuinka kätevästi lippuja voi ostaa kännykällä, ctrip-sovelluksen avulla. Pingyao oli kaunis, mutta kauhea turistirysä. En viihtynyt siellä kuin pari päivää.

Lue Pingyaon matkakertomus täältä.



Xi'an oli kerrassaan ihana, ja sieltä suuntasin eteenpäin kohti Luoyangia, jossa on muinaisia kallioveistoksia. Veistokset olivat upeita, mutta tunnelmaa latisti hieman se, että koko Luoyangissa olon aikanani satoi aivan kaatamalla - siis aivan kaatamalla - vettä. Kallioveistokset olivat kuitenkin sen verran uniikkeja, että edes vesisade ei onnistunut pilaamaan kokemusta. Ja sainpa uuden ystävänkin tuolta reissulta!

Lue Luoyangin matkakertomus täältä.



Seuraava etappi oli Shaolin-temppeli. Täytyy sanoa, että tämä kuva on yksi lempikuvistani kautta aikain, ja harkitsin sitä viime haastepostauksen lempiotokseksi. Kuvaan liittyy myös tarina jos toinenkin... Shaolin-vierailuni ei nimittäin mennyt ihan Strömsön malliin. Olin Shaolin-temppelissä vain käymässä, ja tarkoitus oli illalla jatkaa läheisen kaupungin lentokentältä lennolla Qingdaoon. Saavuin Shaoliniin aamupäivällä ja lähdin heti kungfu-esitysten jälkeen reippailemaan ylös vuorta. Tarkan markan tyttyönä ajattelin olla reipas ihminen ja kiivetä vuorelle sen sijaan, että maksaisin pari euroa kaapelivaunukyydistä ylös. Kiivettyäni puolitoista tuntia, pääsin lopulta vuoren huipulle - vain tajutakseni että varsinainen kiipeäminen vasta alkaa tästä! Tarkoitus oli siis kiivetä vuoren rinnettä luostariin, joka näkyy tässä kuvassa vasemmassa yläreunassa. Sinne päästäkseen olisi kuitenkin pitänyt kiertää kolme vuorta, ylittää riippusilta ja kiivetä noin miljoona hyvin, hyvin, hyvin jyrkkää ja epätasaista porrasta. Pääsin melkein loppuun asti, mutta minun oli pakko kääntyä takaisin että ehtisin hakemaan laukkuni laukkusäilytyksestä, joka sulkeutuisi pian. Lopulta ehdin kuin ehdinkin laukkusäilytykseen vain minuutteja ennen sen sulkeutumista, mutta seuraava haaste olikin päästä lentokentälle. Sekään ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, ja lopulta missasin melkein lentoni ja jouduin ottamaan kalliin taksikyydin lentokentälle asti. Tyhmästä päästä kärsii koko... no... lompakko.

Lue täältä, miten lopulta pääsin lennolleni.



Qingdao oli reissuni viimeinen etappi ja aivan ihana - rakastuin paikkaan täysin! Jos minun pitäisi nyt muuttaa Kiinaan ja saisin valita kaupungin, se olisi varmaankin Qingdao. Kuvassa on syötäväksi tarkoitettu meritähti, jota maistoin Qingdaossa ensimmäistä kertaa. Taustalla häämöttää Tsingtao-olutpulloista tuttu paviljonki. Qingdaossa kävin myös kansainvälisillä olutfestivaaleilla, jotka olivat melko floppi!

Qingdaon matkakertomus löytyy täältä.



Palasin reissultani intoa puhkuen Pekingiin - niin innoissani olin uudesta kotikaupungistani. Tämä kuva on ensimmäisiltä päiviltä Pekingissä, jolloin suuntasimme kämppikseni kanssa Sanlitunin kaupunginosaan etsimään kahvilaa, jossa olisi ilmainen wifi. Huoneessamme kun ei wifi vielä toiminut, eikä meillä kummallakaan ollut paikallista liittymää. Ensimmäiset päivät Pekingissä menivät siis melko informaatiopimennossa. 

Pekingiin paluun fiilistelyistä voi lukea täältä.



Tämä kuva on Wangfujingin night marketilta, missä kyseinen turre yritti maksaa herkkujaan amerikan dollareilla... Vaikka kiina on tunnettu kreiseistä keitoksistaan, on Kiinasta itse asiassa aika vaikea löytää "hullumpia" herkkuja, kuten hyönteisiä ja käärmettä. Wangfujingissa maistoin kerran heinäsirkkoja, ja ne olivat melko kuivia eikä yhtään niin hyviä kuin yhdessä grillipuodissa Guijiessä. Hyvin paistetut sirkat on kyllä namia! Käärmes jäi vielä maistamatta...

Lisää kuvia Guijien herkuista tässä postauksessa.



Tämä kuva on Kiinan kansallispäivän minilomalta, jonka vietin viiden tähden hotellissa Qianmenissa. Hotellilla oli myös kattouima-allas terasseineen, missä oli mukava lokoilla. Harmi että keli lokakuussa oli jo hieman vilpoinen auringonotolle... Mutta katolta oli upeat näköalat Pekingin vanhaan kaupunkiin, hutongien ylle.



Yksi kauneimmista puistoista Pekingissä on Beihai, jossa sijaitsee myös yksi kaupungin lempinähtävyyksistäni - Nine Dragon Wall. Beihai Parkissa kävin yhtenä kauniina, pilvettömänä päivänä yhden tapaamani heppapojan kanssa, joka myöhemmin vei minut myös tallille katsomaan hevostaan. Yksi hauskimmista muistoistani Peking-ajoilta!

Heppajuttuja voi lukea lisää täältä.



Ruoka, koska Kiina. Pakkohan tähän oli yksi ruokakuvakin laittaa (sirkkojen lisäksi). Tämä kärryillä kuljetettava, liikkuva grillipuoti oli koulumme Fengtai-kampuksen ulkopuolella joka ilta. Samanlaisia on tosin kaikkialla ympäri Pekingiä. Ruoka on todella halpaa ja ihan mielettömän hyvää - ateriansa sisällön kun saa valita itse. Näitä tulee usein Suomessakin ikävä... Vaikka liikaa ei kannata miettiä esim. mistä katukojujen käyttämä rasva on peräisin... Siitä kun liikkuu monenlaista huhua. (Voit googlata "gutter oil" jos et voi herkästi pahoin...)



Tässä kuvassa ollaan jo Shenzhenissä! Pekingin jälkeen kävin siis Kiinalaisen uudenvuoden verran lomailemassa Australiassa ja Singaporessa, mutta sieltä palasin Kiinan maalle ja asetuin Shenzhenin kaupunkiin, Hongkongin rajalle. Kävin päivittäin töissä, ja usein työmatkani näytti tältä - varsinkin kun asuin vielä Wuhen ghetossa ja työpaikkani muutti Shenzhenin keskustaan, Huaqiang Northiin.

Tunnelmia Shenzhenin alkutaipaleesta voi lukea täältä.



Tässä kuva, kun kävin hakemassa ankanpäitä illalliseksi kotimatkalla töistä... No ei vaiskaan. Mutta kaikenlaista ne kinkit kyllä syövät... Yangmeissa oli tosi hyvää street foodia!



Tämä oli näkymä uudelta toimistoltamme Huaqiang Northilta, joka oli noin 10000 %:n parannus aiempiin työoloihimme Yangmeissa. Pian toimiston muuttamisen jälkeen löysin myös itse uuden kämpän Laojiesta ja pääsin muuttamaan pois Wuhe:n ghettosta, missä en viihtynyt kovin hyvin.



Maaliskuussa äiti tuli käymään Kiinassa, ja kävimme yhdessä Hongkongissa ja Macaussa, jonka jälkeen äiti tuli rajan yli mukaan Shenzheniin. Äiti tuntui jopa nauttivan olostaan Kiinassa ja viihtyi hyvin - paitsi Mount Wutongilla, jonne päätimme kiivetä eräänä päivänä. Pystysuorat portaat saivat äidin luovuttamaan loppusuoralla, mutta me Darranin kanssa kiipesimme ihan ylös asti. Hauska muisto olivat vapaana kuljeksivat lehmät, jotka kulkivat sujuvasti portaita ylös ja alas samalla laiduntaen vuoren rinteellä puskissa.

Kuvia Hongkongin, Macaun ja Shenzhenin seikkailuista, kuin myös vuorilehmistä täällä.  



Tämän kuvan tarkoitus on kuvata ihan normaaliarkea Kiinassa. Keltaiset vuokrapyörät ofot ja oranssit mobiket ovat Kiinassa kovassa käytössä, ja ne tuntuvat olevan myös puudelien mieleen. Nämä puudelit bongasin usein kotitaloni edestä. Itsekin ajelin päivittäin töihin mobikella. Se on todella halpaa ja vaivatonta, sillä pyörän vuokraus maksaa vain muutamia kymmeniä senttejä, ja pyörän voi noukkia mistä vain ja ajon päätyttyä jättää mihin vain. 

Lisää pyöränvuokrauksesta Kiinassa voi lukea täältä.



Keväällä tein reissun Kunmingiin, joka on Yunnanin pääkaupunki. Sieltä otin vielä bussin, ja tein kahdeksan tunnin bussimatkan Hongtudi-kylään, joka on tunnettu punaisista pelloistaan. Vietin siis pari päivää keskellä ei mitään, peltojen ympäröimänä, keskellä kiinalaista maaseutua. Reissu oli kyllä kaikin puolin antoisa ja kaiken vaivan arvoinen, vaikka bussimatka olikin hidas, töyssyinen ja melko alkeellinen.

Dongchuan Red Lands -matkakertomus löytyy täältä



Tämä kuva on niin ikään Kunmingista, jossa vietin loput lomastani palattuani Hongtudista. Kävin tässä hienossa Yantongin temppelissä, jossa eräs vanha kiinalaispappa bongasi minut ja halusi kovasti tehdä kanssani tuttavuutta. Kovan vänkäämisen jälkeen hän sai suostuteltua minut kanssaan lounaalle ja kävelylle puistoon - hostelliinkin hän olisi tunkenut mukaan mutta löin kylmän viileästi oven hänen edestään kiinni. Ties mikä oli papalla mielessä...

Kuumottavasta papasta ja Yunnanin ihmeistä lisää täällä.



Tämä hevospoloinen löytyi Huizhoun rannalta, jossa kävimme työporukan kanssa virkistymässä toukokuussa. Maksoin 30 rempulaa ja pääsin piiiiiitkästä aikaa heposen selkään, mikä tietenkin teki minusta hyvin onnellisen heppatytön - ponista en ole niin varma. Ponien omistajat yllyttivät minua menemään kovempaa ja pari askelta sainkin kiritettyä ponia laukkaamaan, melko laiska se kuitenkin oli ja varmasti kuumuuden uuvuttamakin. Ratsastus on kuitenkin ehkä parasta mitä tiedän, joten hevosen selkään pääsy pitkästä aikaa tuntui kyllä ihan mahtavalta!

Huizhoun virkistyspäivästä lisää täällä.



Tämä kuva on kotini läheisestä Lizhi-puistosta, jossa kävin silloin tällöin kävelemässä ja puhdistamassa mieltäni. Lizhi oli upea ja iso puisto, ja sieltä löytyi ihan kaikkea: järvi, palmuja, metsää, laulavia mummoja ja tanssivia pappoja... Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tämä puisto tuntui välillä olevan oikea henkireikä minulle, kun Shenzhenissä olo rupesi ahdistamaan. Ja tapasinpas täällä kerran yhden pojankin. Siinä juttelimme pitkät pätkät ja lopulta tuli puhe syntymäpäivistä... Kävi ilmi, että olemme syntyneet samana päivänä ja vuonna! What are the odds!



Tämä on yksi lempikuvistani Shenzhenistä, ja se on otettu toimiston ikkunasta. Alla näkyy Huaqiang Roadin muurahaispesä - kadut joissa ei koskaan nukuta ja bisnestä tehdään yötä päivää! Huaqiang Bei (North) on kuin Kiinan Silicon Valley. Siellä luodaan kaikki uusimmat ja kuumimmat vekottimet ja gadgetit. Itsekin pääsin työn kautta marketeille muutaman kerran kiertelemään, etsiessämme uusia tuotteita verkkokauppaan.



Viimeisessä kuvassa näkyy KK100-torni, joka oli Shenzhenin korkein rakennus (nytpä kai uusi, korkeampi pilvenpiirtäjä on jo valmistunut). Tämäkin kuva on otettu Lizhi parkista, joka oli melko maaginen paikka iltaisinkin, pimeän tuntua. Puistossa usein muistan miettineeni ja kaivanneeni Suomea. Nyt tätä kuvaa katsoessani kaipaan takaisin Kiinaan!


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.

You Might Also Like

11 kommenttia

  1. Kylläpä on upeita kuvia! Kunpa vielä Kiinaankin jossain vaiheessa pääsisin. Todella kattavat jutut Kiinan eri paikoista.

    VastaaPoista
  2. Kuva Shaolin-temppelistä on todella upea! Harmi, että et päässyt perille saakka, mutta onpahan siinä syytä mennä sinne joskus uudestaan :)

    P.S. Kommentointi onnistuu näköjään vain Google-tilillä. Suosittelen laittamaan muitakin komenntointivaihtoehtoja, kuten nimi/url niin ei ole pakko käyttää Googlen kirjautumista jättääkseen blogiisi kommentin.

    Terhi | VAGABONDA
    https://www.vagabondablogi.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Terhi! Kiitos hyvästä huomiosta. Enpä ollut edes kiinnittänyt moiseen huomiota... Asia on nyt muutettu, ja kommentointi on nyt avointa kaikille. :) Kiitos!

      Poista
  3. Itsellä Kiina on vielä kokonaan käymättä ja on kyllä niitä maita, missä haluan ehdottomasti vierailla. Ottaa vieläkin päähän se, että en aikoinani ostanut SAS:n 199e tarjouslentoja Shanghaihin, en taida päästä koskaan siitä yli :-D

    Tämä postauksesi ja kuvat kertovat kyllä paljon siitä, miksi Kiina on itsellä listan kärkipäässä kohteista, minne haluaisin tehdä kiertomatkan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Mistä noin halpoja lentoja edes saa?! :D Ketuttaisi varmaan itseäkin... Shanghai on kyllä yksi mun lemppareista Kiinassa, vaikkei se tähän kollaasiin mahtunutkaan mukaan. Kannattaa sinne mennä vaikka lennot maksaisi vähän enemmänkin... Ihana sekoitus vanhaa ja uutta ja parhaimmillaan näin keväisin kun kaikki kukkii ja ilma on raikas. :) Toivottavasti pääset matkaan pian!

      Poista
  4. En ole vielä päässyt käymään Kiinassa. Toivottavasti joku päivä sekin vielä nähdään. Tuo "happy commuting" kuva muistutti minua Japanin matkasta ja metroista siellä. Siellä oltiin kyllä kuin sillit suolassa mutta kaikki ihan sulassa sovussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinalaiset ei osaa kyllä käyttäytyä julkisilla paikoilla yhtään niin hyvin kuin japanilaiset... Japanissa kaikki on järjestäytynyttä, kiinassa vain rynnitään oma etu edellä ja nopeimmat syö hitaat. Mutta kyllä siltikin Kiinassa kannattaa käydä! :D

      Poista
  5. Olen melkein jo ajatellut, että olen osuuteni Kiinasta nähnyt ja että jos joskus vielä menen, olkoon kohde Shanghai. Mutta tämä postaus vei mennessään. Sait Kiinan vaikuttamaan taas ihan superkiinnostavalta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Kiitos! Kiinalla on kyllä paljon muutakin näytettävää kuin Shanghai, vaikka Shanghaikin on kyllä ihana kaupunki. :)

      Poista
  6. The Casino Hotel in San Diego, CA - MapyRO
    The Casino Hotel in San Diego, 익산 출장안마 CA. 111301 Ln. 81301 시흥 출장샵 US. Casino 영천 출장안마 Hotel. Map. 세종특별자치 출장마사지 Hotel 삼척 출장샵 Overview, Overview, Contact, Map, Location, Phone number, Map.

    VastaaPoista

Flickr Images